Sivut

torstai 3. huhtikuuta 2014

Palelevat silmämunat

Nyt minä koitan päästä taas kiinni ihan normaaliin bloggaamiseen listojen sijaan. Oli taas vähän rankahko alkuviikko. Kellojen rukkaaminen sujui onneksi aika ongelmitta tänä vuonna, mutta ymmärrän kyllä niitä, joille eläinten taikka pienten lasten vuoksi tästä tulee päänvaivaa ja lisäharmia. Kuopus sujahti uuteen rytmiin helposti ja minä tulen perässä.

Tiistaina kävin koululla innostamassa ekaluokkalaisia - muiden muassa omaani - lukemisen ihmeelliseen maailmaan. Kannoin yhteensä neljä laatikollista kirjoja kahteen luokkaan, jotka laatikkoja päittäin vaihtamalla pärjäävät niillä varmasti lukukauden loppuun saakka. Lukudiplomitkin tulee siinä samalla suoritettua. Oma ekaluokkalaiseni aloitti heti lukemisen. Kyllä kilpailuvietti vaan on paras vietti (heh)! Koulu on sen verran paha paikka minulle, että kaksi tuntia riitti saamaan pääni aivan sekaisin ja iltapäivä ja ilta menivätkin sitten sumussa ja palellessa kotosalla. Ja kyllä, jopa silmämuniani paleli. Sitä en ihan jokaiselle vastaantulijalle tosin kehtaa kertoa. Saataisivat leimata hulluksi, etenkin, kun niitä palelee sitä enemmän, mitä avonaisemmiksi silmäni aukaisen. Joskus tulee kokeiltua. Hmm, tässä olisi oiva kuvitusidea tämän päivän postaukseen.




Mennään ehkä kuitenkin ihan näillä legoukkeleilla. Jaksuni riitti juuri ja juuri lattialla makoiluun ja osien etsimiseen. Minä olin virallinen käsien, päiden, hiusten ja jalkojen metsästäjä, kun teimme Lego Heroes -ukkeleita omista kokoelmistamme. Tuossa rivistössä on kuulemma mm. näkymäton nainen, Mister Fantastinen ja Liekki. Vain Möykky puuttuu ihmenelosista. Minä en oikeasti tiennyt yhtään mistä kuopus puhui, mutta meillä oli varsin hauskaa kun se tilasi minulta "sinisen vartalon ja harmaat jalat" ja sitten minä etsin. Tai "sellaisen parrakkaan pään joka irvistää vihaisesti". Pekan naamaa siihen taidettiin käyttää.

***

Monenlaista ahdistusta on liikkellä, ainakin mikäli uskoo hakuja, joilla on blogiini päädytty:

aurinko ahdistaa
raha-asiat ahdistaa
kaksoset vanhemmalla iällä - kyllä, sekin saattaa ahdistaa tai ainakin valvottaa.

Mutta minua ei ahdista nyt yhtään. On vapaa aamu ja iltavuoro töissä. Sitten onkin tämä viikko pulkassa.

24 kommenttia:

  1. Hmm.. silmämunien paleleminen on hiukka harvinaisempaa mutta en käy epäilemään ja onneksi on kesä tulossa niin sekin vaiva jää vähemmälle. Toivotan sulle jo tässä vaiheessa rentouttavaa viikonvaihdetta koska sullahan se alkaa sit kun pääset duunista. Muista nyt sitten pitää ne silmät auki - jäätymisen uhallakin - ettei mitään merkittävää jää näkemättä ;D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mä pidän - silmät auki. Iltavuoro töissä on oivaa aikaa siihen!

      Silmämunia voi palella kesälläkin, mutta jätetäänpä tää aihe ;-)

      Rentouttavaa viikonvaihdetta sinnekin!

      Poista
  2. Olet sä ihana äityli, kun sä jaksat Olla lapsen kanssa ja antaa aikaa. ♥ Moni ei jaksa.

    Ja mä en jaksa muuten vaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi mä niin lämmöllä aattelen sua. Eilen illalla ja tänä aamuna melkein ekana! Toivottavasti pienillä askelillä pääset eteenpäin!

      Musta ei juuri muuhun ollut kun lattiallamakoiluun ja osien ojenteluun. Mutta onneksi se laskettiin silti laatuajaksi.

      Poista
  3. Urhea nainen oot, kun meet paikkohin, joista tiedät sairastuvasi!
    Mulla ei tällä kertaa meinaa vaihtua millään kesäajaksi...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En ole vuosiin käynyt tuolla koululla noin pitkää aikaa viettämässä. Joku tunnin kokous on ollut tähän saakka ihan ok. Nyt saattaa tosin muutenkin olla vähäh huonompi vastustuskyky, mutta opinpahan taas, etten toiste mene. Onneksi niillä on lyhyt matka meille kirjastoon.

      Voi toivottavasti rytmi kääntyisi! Tuo valon määrä ainakin auttaa, vaikka vähän väsyttäisikin.

      Poista
  4. Oijoi.. mä olen nähnyt ekan Ihmenelos-elokuvan n kertaa, se nimittäin oli yksi harvoja vhs-kasetteja mökillä (veljeni jäljiltä) joilla tapoimme aikaa sadepäivinä poikien kanssa. Onhan sentään Mr. Fantastinen ihana ihana Ioan Gruffudd ;) Ja Liekki on nykyään Kapteeni Amerikka (varailee leffalippuja).

    Koitahan jaksella :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hii, meillä pojasta polvi paranee tässä asiassa, kuopus voi opettaa mua. Paitsi ei tänään, tänään se on isällään ja mä "vapaalla".

      Sinä kans ;-)

      Poista
  5. Jostain syystä tiedän tuon tunteen, kun silmiä palelee... on inhottava tunne. Kylmät pallukat tungettu lämpimään päähän. Sairaana oon sen kai joskus kokenut.
    Oletko sie kokeillu nenähuuhtelua altistuspaikoissa käynnin jälkeen? Vaikka siitä lienee aika pieni hyöty, kun kurja olo on koko kropassa, mutta pääsis ainakin limakalvoilla kiukuttelevista pienhiukkasista eroon.

    Hauska tuo "päivä pulkassa" :) mulla oli työkaveri, jonka sukunimi oli Pulkka, ja sen lapsi sai kärsiä nimestään koulussa...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mä en haluaisi olla Pulkka ;-)

      Mulle nenäkannun käyttö on jostain syystä ihan mahdoton ajatus - omistan kyllä sellaisen (vai annoinkohan jo eteenpäin?). Ja kaikki sitä käyttävät kyllä vannoo sen nimeen... Mulla on raskauden ajalta niin epämiellyttävä kokemus moisesta hommasta, etten vaan pysty koittamaan uudelleen. No, lämpöpeitto on aika mukava.

      Ihanaa, että joku muukin tietää miltä se tuntuu ;-)

      Poista
    2. Ja minusta kun tuntuu huuhtelun jäljiltä, kuin olisin käynyt virkistävällä uimareissulla :) mutta tottumistahan se vaati. Esikoinen on kans opetellut käyttämään kannua.

      Poista
    3. Äääk, mä vihaan myös uimista ;-)

      Poista
  6. Nenäkannun virkaa ajaa loistavasti hyvä seura + mikä tahansa neste jota voi juoda + täysin puun takaa tai puskasta tuleva odottamaton tapahtuma kaverin toimesta tai äärettömän typerä vitsi, jolle on pakko nauraa seuraavat puoli tuntia.
    Olen kokeillut nenähuuhtelua mm. coca colalla juomalasista, teellä teemukista ja maidolla juomalasista. Hyvin toimii. Ja kaikki julkisella paikalla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mä luulen, että tää sopii mulle paljon paremmin ;-.)

      Oletko kokeillut vetää tagliatellea nenään? Esikoinen teki sen kaverin luona kun kamu nauratti ruokapöydässä. Ei suostu enää koskemaan tagliatelleen, mutta luulen, että ihna hyvin nuohosi sekin röörit!

      Poista
    2. Ei, tagliatellea en ole kokeillut.. :) Olen pysytellyt ihan näissä nestemäisissä huuhteluissa... Viimeisimmästä yrityksestä ei ole montaa päivää, mutta se jäi yritykseksi. Jostain syystä huuhtelut tapahtuu yleensä aina samassa seurassa, miksiköhän?
      Se oikea nenäkannukin, siis sarvikuono, löytyy ja ei sekään huono ole. Isäpuoli vannoo sen nimeen.

      Poista
    3. Sulla on vääränlaista seuraa ;-) Ei vais, just oikeanlaista: nauru pidentää ikää ja hyvin huuhdeltu nenä myös!

      Poista
  7. Vastaukset
    1. Oi, kiitos!
      Otan haasteen vastaan ja vastaan viikonlopun aikana

      Poista
  8. On tuo kyllä hiton inhottava vaiva, ei sitä ole tajunnu ennenkuin blogistasi lukenut..
    Silti jaksoit vielä leegoilla leikkiä!
    -a

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Yksi syy tämän blogin perustamiselle oli se, että ihmiset saavat tietoa altistuksesta. Vertaistukeakin ajattelin olevan tarjolla. Ja sitten sellainen puoli, jota en itsekään silloin ajatellut - suurentaahan tämä minun sosiaalista piiriäni, kun olen - toki myös lapsista johtuen - paljon kotosalla. Se kun on ainakin turvallinen paikka näin altistusmielessä.

      Poista
  9. Vaikka sää tulit sillä reissulla kovin kipeäksi niin on se varmasti ollut mahtava kokemus; kaksi luokallista lapsia kirjat kädessä :) Ilman niitä kirjoja tuosta kyllä tulisi pelottava lause :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se on oikeasti ihan huikeaa, kun vähän venyttää ja odotuttaa ja kun ne viimein pääsee valkkaamaan lukemisen ja aloittamaan - olet oikeassa! Usein luokkaan laskeutuu rikkumaton hiljaisuus ja silloin mä aina tiedän miksi mä tätäkin hommaa teen!

      Poista

Kiitos kommentistasi!
Marjaana