Mitä löytyy naisen käsilaukusta?

Nappasin Arttoriukselta ihanan teinihaasteen. Minäkin olen jo peruskouluikäni joku vuosi sitten ohittanut, mutta teen tämän silti. Käsilaukkukysymyksistä intoutuneena kyselen myös teiltä mitä kaikkea voi naisen käsilaukusta (tai vaihtoehtoisesti mieslaukusta tai miesten taskuista) löytyä.

Nukutko hiukset kiinni vai auki?

Auki, koska hiukseni ovat niin lyhyet, että eivät yllä kiinni.

Pyydätkö vanhemmiltasi rahaa useasti?

En, mutta ihana äitini auttaa toisinaan. Minusta on äärimmäisen noloa, että yli nelikymppisenä olen taloudellisesti sellaisessa tilanteessa, että tarvitsen välillä apua. Toisaalta koitan opettella nielemään ylpeyteni,  ja ottamaan apua vastaan - joskus ehkä pyytämäänkin - koska en kuitenkaan aktiivisesti ole sotkenut raha-asioitani. Aina ei vaan elämä mene niin kuin on suunnitellut.

Kuka oli viimeksi henkilö jota halasit?

Kuopus. Sellaiset sunnuntait, kun hän tulee isältään, ovat aina halipäiviä! Paitsi että kaikki päivät ovat meillä halipäiviä, mutta nuo erityisesti. Jos perheenjäseniä ei lasketa, niin ystävä, jolle sanoin, että olet sä mulle vaan tärkeä. 

Pieni vai iso laukku?

Keskikokoinen, mutta naisen käsilaukku kyllä imee sisäänsä ihmeellisiä asioita. Minä voisin haastaa teidät kaikki paljastamaan kummallisimman asian, mitä käsilaukusta/taskusta löytyy.

Oletko lyhyt?

Olen keskimittainen suomalainen nainen, 165cm.

Naksutteletko varpaitasi?

En, enkä sormia. Inhoan sitä ääntä!

Mikä on oudoin paikka, jossa olet nukkunut?

Maitolava. Peräkärry. Huoltoaseman liiteri. Leikkimökki. Pihasauna. You name it. Nuorempana liftasin todella paljon, ja tuli nukuttua jos jonkinmoisessa paikassa. Salaa. Tuossa muutama.

Pidätkö pinkistä?

En, vaikka se kuulemma on universaalin rakkauden väri. Värikirjan mukaan. Sama kirja sanoo, että inho vaaleanpunaista kohtaan kertoo pahasta olosta, läheisyyden ja turvallisuuden puuttumisesta, halusta unohtaa lapsuuden ajan torjutuksi tulemiset, ja sen, että on vaikea hyväksyä rakkauden tarpeet itsessä ja ottaa rakkautta vastaan. (Anne Hietanen: Valonvoimaa. Kivi- ja väriterapiaopas)

Ja arvatkaapa mitä? Heti tämän kirjoitettuani älysin, että istuin koneen ääressä vaaleanpunaisessa jumpsuitissani, Possupuvussani.

Oletko hypännyt uima-altaaseen vaatteet päällä?

En.

Kuinka pitkään sinulla on ollut facebook-tunnus?

Minulla ei ole koskaan ollut Facebook-tunnuksia ja epäilen, ettei koskaan tulekaan.

Uskotko sanontaan "Kerran huijari, aina huijari"?

Minä uskon, että ihmisen on vaikea muuttaa perusluonnettaan. En tiedä tarkoittiko tämä kysymys sitä.

Onko sinulla koskaan ollut hyvä olo?

Voi, minulla on melkein koko ajan hyvä olo.

Toivotko joskus, että olisit kuuluisa?

En koskaan.

Kuopus tosin kysyi tässä taannoin minulta kauppareissulla, kun tervehdin liki jokaista vastaantulijaa, että "Oletko sä äiti kuuluisa kun kaikki tuntee sut?" 

Hame vai housut?

Jompi kumpi. Ennen olin vannoutunut farkkutyttö. Nyt huomaan viihtyväni paremmin ja useammin hameissa, tunikoissa, mekoissa.

Korkkarit vai tennarit?

Tennarit. Jos kengissä on korkoa enemmän kuin sentti, en osaa kävellä niillä.

Dieetti- vai normaalilimu?

Limua äärettömän harvoin, mutta silloin aina ehtaa tavaraa, ei keinomakeuttajia.

Aurinkolasit vai käsilaukku?

Sen kokoinen käsilaukku, että sinne mahtuu helposti ne aurinkolasit. Taikka tällaista sälää:

Minä löysin mm. hematiitin ja laavakiven, tylpän käyttökelvottoman ruuvin (?) ja pienen metallinkappaleen. Laukussani oli myös hiusnipsu, kaiken varalta, ja lyijytäytekynän lyijyjä, vaikken edes omista lyijytäytekynää. Punaisessa boksissa on laastareita - niitähän jokainen äiti tarvitsee... Pienessä purkissa on varadödöni, pieni annos kookostahnaa. "Omituisin" löytö oli tuo epämääräinen laastari/sidetuppo, jonka olen jonkun muinaisen verikokeen jälkeen syystä tai toisesta kätkenyt käsilaukkuuni roskikseen tunkemisen sijasta. Yöks. 

Niin, se haaste: ruoppaa käsilaukkusi tai taskusi ja kerro, mikä on merkillisin esine, mitä sinä sieltä löysit!