Sivut

tiistai 17. joulukuuta 2013

Ikävästä, mukavasta ja kurjasta

Koska viikonloppu vierähti esikoisen kanssa, nyt on aika kirjoittaa vähän kuopuksesta. Siitä isosta pojasta joka siis matkusti sunnuntaina ensimmäisen kerran yksin junalla 30 kilometrin matkan. Se sama poika oli jo illalla itkuinen ja ikävöi isäänsä. Välillä on rankkaa kannatella. Ikävä kaatuu enimmäkseen minun niskaani, vaikka tiedän, että pitkillä lomilla kuopus toki ikävöi minuakin isällään ollessa. Mutta normaaliarjessa ei ehdi siellä päässä ikävöidä. Enkä minä häntä, sen puoleen. Tässä suhteessa minä kuitenkin katson olevani onnekas. Kuopuksen isällä on jatkuva vaje, ikävä. Minä saan arjessa kymmenen päivää neljästätoista, joten silloin kun olen itsekseni tai esikoisen kanssa, ei ikävä ehdi yllättää. Ei edes viikon mittaisilla lomilla. Saa nähdä nyt, kun kuopus on kaksi viikkoa isällään joulun aikaan.






Mutta on se hassu poika. Eilen se räpelsi kännykkäänsä kun minä laitoin keittiössä ruokaa. "Paljonko kello on?" se huuteli. Se on neljä, mitä sä sillä tiedolla? "Miten se sanotaan sillai isoina lukuina?" Kuusitoista. "Ok, mulla on yks kokous unikavereiden kanssa ja se alkaa 16.05 ja päättyy 16.15." Tirsk. Mikäs teillä on aiheena? "Aiheena on puhuminen."Saunassa se kirjoitti löylyhuoneen lasiin isoilla kirjaimilla sanoja ja testasi minun näköäni. "Ethän sä ole sokea kuin myyrä!" Ihana poika. Saunan jälkeen loikoilimme vierekkäin ja katsoimme Autralian MasterChefin uuden kauden ensimmäistä jaksoa. Voisi kai sitä hullumminkin iltansa viettää?

Esikoista sen sijaan käy sääliksi. Hänelle tulee usein heti maanantaina kurja olo koulussa. Tänään annoin hänen jäädä kotiin lepäämään ja olen onnellinen, että pitkä joululoma on ovella. Tälle syyslukukaudelle ei mahdu kovin montaa viikkoa, jolloin hän olisi pystynyt olemaan koulussa kaikki viisi päivää. Viime viikolla oli kotosalla keskiviikon ja torstain. Tällä viikolla järkeilimme, että jos lepää tiistain, voisi sitten puolestaan jaksaa nuo edellisviikolla väliin jääneet päivät ja aineet ja olla sitten vaikka perjantain taas poissa jos olo on kovin huono. On tämä aikamoista palapeliä ja miettimistä. Mutta näillä mennään mitä on annettu.


***

Yhtään taidetta sinänsä vähättelemättä: minäkin haluan 30 000 euroa ja sillä ostaisin varmaan sen näkymättömän tuolin. 

10 kommenttia:

  1. Mullekin kelpais, vaikka vain kymmenesosa...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sillä pääsit lähikauppaan hienosti hevoskyydillä ja voisi kerrankin ostaa kursailematta kaikkea!

      Poista
    2. Tai vähän kauempaa kaupasta uus pesukone...

      Poista
    3. Siihen tarvis siten varmaan kärrytkin hepan lisäks!

      Poista
  2. Voi tuota Pientä. Ihana! Just tollaset mainiot pikkujutut jää päähän ja niitä sitten hymyilee jälkeenpäinkin. Ja onneksi kirjoittaa muillekin ;) Eikä nuo hassut laukaukset lopu, vaikka nuo rontit isonee...
    Mikä isommalla? Miten kurja olo?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se on altistunut kans ja saa koulussa sisäilmaoireita :-(

      Sai jäädä tänään kotiin nukkumaan, josko helpottaisi. Aika repaleista meillä tää koulunkäynti on siksi ollut, mutta onneksi poika kuitenkin oppii nopeasti ja pärjää ihan ok tahdissa vaikka paljon poissa joutuu olemaankin.

      Mun on pakko kirjata ylös noita kuopuksen sutkautuksia, lähinnä omaksi, mutta vissiin vähän muidenkin iloksi.

      Poista
    2. Äh, sitä altistusta... EN TYKKÄÄ!!!
      Jeps, mä olen kerännyt muksuille noita sutkautuksia niiden lapsikirjoihin ja nyt kun ovat teinejä/aikuisia, haluavat lukea niitä ja nauravat niiiin katketakseen välillä :) Halpaa huvia, ja AITOA :-D

      Poista
    3. Mun pitäis varmaan kirjoittaa ihan kirjaan kans (täältähän ne olis helppo kerätä, kun on saman tunnisteen alla). Kun sais aikaiseksi ;-)

      Poista
  3. Teillä on kuopuksen huoneeseen porttikielto alle kolmivuotiaille :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jep, ja ihan tarkoituksella!!!!

      Mahtavaa joulunaikaa teille, Meidän joulusuklaat viipyy tänä vuonna mutta suklaa varmaan maistuu myös uutena vuotena?!?

      Poista

Kiitos kommentistasi!
Marjaana