Sivut


torstai 6. kesäkuuta 2013

Surullinen tarina

Tuli pala kurkkuun ja melkein pääsi itku kun luin ansiokkaasta HOME-GATE -blogista artikkelin "Kuvataideakatemian lopputyö Mycotoxicosis kertoo myrkkyjen pilaamasta arjesta". Siinä eräs ulkomaalainen kuvataideopiskelija käsittelee lopputyössään koulussa sairastumistaan. Itkun lisäksi mielessä vaihteli myötätunto, suuttumus ja raivo sairastuneiden kohtuuttoman kohtelun ja suoranaisen ketkuilun vuoksi, epätoivo, kun ajattelen lopputyötä varten haastateltujen ihmisten kohtaloita ja puhdas kauhu, kun mietin, että sama voi huonolla tuurilla olla minullakin joskus edessä. 

Minulla oli vasta työterveydessä työhyvinvointitarkastus, jossa tietysti taas tätä homealtistustani käsiteltiin. Ja tiedotusta ja suhtautumista kunnassamme. Ilmakeräilynäytteiden tulokset tulivat viime viikolla ja - arvaatte varmaan - se ei sujunut niin kuin Strömsössä. Tekninen johtajamme oli aamulla ennen töihintuloani käynyt kertomassa, että tulokset ovat tulleet ja toimitettu työterveyteen ja esimiehelleni. Niin, ei tietenkään minulle, yksikköni johtajalle, oireilevalle työntekijälle ja kaikin muinkin tavoin asianosaiselle. "Kun nämä nyt on sellaisia papereita joita ei voi laittaa koko kunnan jakeluun," oli hän todennut. Muistetaan nyt vielä, että sama kaveri jakeli terveystietojani näytteitä ottavaan firmaan.

Sain raportin omalta esimieheltäni pyytämällä ja selvisi, ettei siinä ole kaikkia tuloksia. Virhe oli tällä kertaa näytteenottajan ja sain valmiin raportin omaan postiini sieltä suoraan. Tekninen johtaja oli saatteessa kirjoittanut, että (ne vajavaiset) tulokset ovat ok, vaikka näin ei tarkemman tutkailun jälkeen todellakaan ollut. Kuitupitoisuudet työhuoneellani ylittivät moninkertaisesti suositusraja-arvot. Homeita ei merkittävässä määrin löytynyt, bakteerikasvusto tosin oli runsasta. Laboratorionjohtaja jolle soitin, kehotti toistamaan kokeet - tämä on yleinen käytäntö - ensi talvena ja tutkimaan lisäksi, mikä aiheuttaa kuitupäästöt. Minä siis tein tässä toistenkin töitä: tulkitsin tulokset, selvitin asiaa lisää ja nyt pitäisi taas jaksaa viedä tätä viestiä eteenpäin. 




Onneksi minä en ole ainoa altistunut koko kunnassamme, vaikka työmaallani olenkin. Tämä ongelma on näkyvä ja siitä voi jo vähän puhuakin leimautumatta hulluksi, toisin kuin vaikkapa kymmenen vuotta sitten. Kuvitella vaan saattaa, miten raskaan tien se pioneeri, ensimmäinen ja pahiten altistunut täällä on saanut käydä. Olen onnellinen hänen tekemästään asennekasvatuksesta ja siitä, että oma tilanteeni on vielä hallinnassa muutenkin kuin adrenaliinipiikkien avulla. Sen verran täytyy tässä todeta, positiivisesta asenteestani huolimatta: kyllä, välillä olen todella vihainen ja katkerakin. Miksi minulle kävi näin? Miksi niille asunnoille, jossa altistuin, ei ole vieläkään tehty mitään? Mutta katkeroitua en halua, se söisi  vain minua itseäni.

Vaikka aihe on todella ahdistava ja vakava, voi siitä näemmä repiä huumoriakin. Minä ainakin tyrskähdin nauruun, kun vierailin Kuvataideakatemian "varjokotisivuilla". Hometaideakatemia, The Finish Academy of Molded Arts.

***

Tänään on iltavuoro - ja ihana vapaa aamu ilman poikia - ja huomennakin on työpäivä. Sitten alkaa taas loma. 

8 kommenttia:

  1. Noinhan se tiedonkulku usein menee, eli ei kulje;(
    Sinulla on loma juuri hyvässä jamassa: 'just kohta alkaa' !

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niinpä... hulluinta asiassa oli, että minun työpaikkani tulokset oli kuitenkin lähetetty varhaiskasvatusjohtajille vaikke minulle. Heillä ei ole osaa eikä arpaa tässä minun työmaani jutussa. Samassa postissa kun oli yhden päivähoidon yksikönkin sisäilmamittausten tulokset. Varsinaista tiedonkulkua - joko se ei kulje tai se menee väärille tyypeille ;-)

      Mutta loma tulee juuri oikeaan aikaan. Tänään on oikeasti kiva mennä töihin tervehtimään ja hyvästelemään työkaverit.

      Poista
  2. Olen myöskin kuullut, suoraan asianosaisilta, pari tällaista tarinaa ja surulliseksi vetää! Myös kiukkuiseksi sekä sinun että kurjaa kohtelua kokeneiden puolesta :(

    Onneksi lomalla voi hetkeksi irtautua näistä - iloista ja hyvää lomaa siis!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Lomalla irtaudutann, nauti sinäkin omastasi!

      Minullekin nousee usein kiukku huonostikohdeltujen puolesta. Se on niin hullua, että tätä asiaa ei saada paremmalle tolalle. Joskus maksetaan vielä kallis lasku.

      Poista
  3. Ikävää, että vastuullisissa tehtävissä on ihmisiä, jotka eivät ymmärrä vastuutaan. Toivottavasti asiat vähitellen paranevat, kun sinä pidät ääntä niistä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Yritän jaksaa pitää meteliä... mutta aina ei huvittais. No, tuulimyllyjä päin!

      Poista
  4. Nostan sulle kyllä hattua miten olet päättänyt, ettet anna katkeruuden vallata :) Sulla on kyllä niin kultainen mieli :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi kiitos Kiki. Se vaan on niin, että itselleen siinä tekee hallaa jos katkeroituu. Välillä se positiivinen ajattelu onnistuu paremmin ja välillä huonommin.

      Poista

Kiitos kommentistasi!
Marjaana