Sivut


keskiviikko 26. joulukuuta 2012

Joululahjuksista

Pojat taisivat olla tyytyväisiä lahjoihinsa, esikoinen jopa yllättyi määrästä. Yleensä hänen pakettimääräänsä pienentää se, että saa (suuren)osan rahana. 14-vuotiaalle on aika vaikeaa keksiä kohtuuhintaisia pieniä paketteja, joten sukulaiset ruukaavat kuitata ongelman rahalla. Se on hyvä, kertyypä säästöjä niihin isompiin hankintoihin. Ja täytyy sanoa, että kuopus alkaa olla sellaisessa iässä myös, että lelut ovat jo vähän siinä rajalla. Mihinkään kalliiseen ei viitsi satsata, kun voivat jäädä lyhytikäisiksi. Kuopus taisi kuitenkin niitä vähän odottaa. Ei silti onneksi vaikuttanut kauhean pettyneeltä.

Pojat saivat yhteiseksi lahjaksi veljeltäni yhden Wii-pelin, jonka parissa vierähtänee ensi kokemuksen perusteella hyvä tovi. Aika harvoin tuon ikäeronsa vuoksi onnistuvat pitämään hauskaa keskenään, joten oikein tervetullut lahja oli se. DVD:t ja pelit tuntuvat muutenkin olevan varmoja valintoja molemmille. Myös yhden koko perheen lautapelin olen koittanut joka joulu hankkia, mutta siinäkin on omat haasteensa, kun toinen on kuuden ja toinen neljäntoista ja "nero". Pitäisi olla sellainen, jossa tuurilla on suurin osuus. Tänä vuonna ostin Dobblen, mutta se ei oikein ollut nappivalinta. Jäänee kuopuksen ja minun ilokseni.




Minä arvostan itsetehtyjä lahjoja ihan kaikista eniten. Muutama ihana me saatiinkin. Vai mitä sanotte noista apinaboksereista?!? Kuopus sai samaiselta taitajalta lapaset rukkasten sisään jos kovin kylmä talvi on vielä edessä. Ja minä sain ihanalta työkaveriltani kauniit omin pikku kätösin kudotut sukat. Muuten minä en ole ollut niin hirveän kiltti, jos lahjojen määrällä sitä mitataan. Mutta ei meillä taideta mitata. Melkein paras joululahja oli esikoisen valmistama joulupäivän ateria jonka jo eilen mainitsinkin. Meille sekä vieraisille pistäytyneille äidilleni sekä hänen miehelleen.




Ei kuulkaas hitsi vieköön pitäisi tuollaisia kermaisia herkkuja valmistaa enää joulusuklaiden lisäksi. Oli nimittäin parasta mitä olen pitkään aikoihin maistanut. Tyrnijäädykettä. Ihan kevyttä, vähän kermaa ja sillai... Pakko viedä loput tänään naapuriin, jonne suuntaamme tapaninajelulle potkukelkallamme. Ettei ihan yksinomaan minun kupeilleni jäisi tuo renkaana roikkumaan. Slurps!

Hyvää tapaninpäivää teillekin!

2 kommenttia:

  1. Hyvää Tapaninpäivää ja ärrh! Arvaas alkoiko tekemään mieli tuota tyrnijäädykettä... pakko muuttaa sun naapuriin ja pitää suuressa toivossa ulko-ovea auki 24/7 ;D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tervetuloa vaan, täällä ei edes vedä. Tuosta naapurista vapautuu keväällä kolmio ;-). Jäädykkeestä olisi todellakin riittänyt teillekin: me söimme sitä eilen neljästään ja tänään naapurissa 4 aikuista tuhosi minkä jaksoi. Silti sitä jäi vielä.

      Mukavaa Tapaninpäivää sinnekin!

      Poista

Kiitos kommentistasi!
Marjaana