Sivut


lauantai 22. syyskuuta 2012

Armotonta menoa

Juuri kun pääsin eilen valittamasta, että vapaata on välillä luvattoman vähän, järjestyi sitä oikein tuplasti tähän viikonloppuun. Jo torstaina esikoinen luuhasi nuorisotalolla iltakahdeksaan ja sain tulla iltavuoroni jälkeen hiljaiseen ja rauhalliseen kotiin. Siirtymät töistä kotiin ovat minulle usein vaikeita - kaipaisin vaikka ihan pientäkin omaa hetkeä orientoituakseni ja muuttuakseni virkanaisesta perheenäidiksi. Nyt sen sain ja olipas se ihanaa!

Meloni Cannonau di Sardegna


Ehdimme esikoisen kanssa nähdä torstai-iltana vain hetken ennen kun minä jo painuin pehkuihin. Eilen kävin lähikaupungissa kokouksessa ja asioilla. Otinpa sielläkin omaa aikaa ja söin salaatin ja nautiskelin lasillisen roseeta. Ennätin juuri ja juuri kotiin ennen kun esikoisen piti taas olla jo menossa nuopparille pizzaperjantaihin. Sieltä oli vielä sopimus mennä kaverille yöksi ja tänään onkin sitten mummivierailun aika. Totesin esikoiselle, että mähän en näe sua enää juuri ollenkaan. Siihen tuli kipakka toteamus takaisin: No mä oonkin teini!

Teinin äiti vietti sitten hulvattoman perjantai-illan yksikseen: loikoilin sohvalla, luin hömppäromaania ja siemailin sivistyneesti uutta sisilialaista punaviiniä. Vilkuilin välillä televisiota ja sitten vielä saunoin Luomu-Keisarin seurassa. Että näin hurjaa! Tänään on sentään tarkoitus elää vähän, lähikaupungissa, uudenuutukaisessa hotellissa, italialaisessa ravintolassa ja saa nähdä missä vielä. (Ainakin hotelliaamiaisella huomenna, se on ehkä melkein parasta näissä irtiotoissa. Hidas, viipyilevä aamiainen. Oih!)

Live-a-Little Etelä-Afrikasta


P.S. Kuka vielä muistaa Sepi Kumpulaisen?

4 kommenttia:

  1. Voi ymmärrän tosi hyvin kaipauksesi omaan aikaan, opskelin v 1998 työni ohessa ja tulin kotiin vasta 21.30 ... ja miten kaipasinkaan hiljaisuutta, ekä sitä, kun istahti vessanpytylle, kun joku jo huusi oven takaa, että äiti, kuule mä... Nyt nekin ajat ovat jo takanapäin mutta nautin kaikista yksinäisistä kotiintuloistani kanssa suunnattomasti! Tulen kotiin 4 iltana viikossa aivan yksin ja olen illatkin sitten kokonaan yksin, aamuun saakka, pieni nautinto, josta en siipallenikaan aina sano mitään, heh. Kahdessa paikassa asuminen ei ole huono juttu! Jestas, miten alkoi tehdä valkkaria mieli. Sulla on täällä mukavia juttuja!!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, vilukissi!

      Heti aamusta valkkaria, hmm, toisaalta eikös tänään olen autojen vapaapäivä, joten kuskitkin voi olla kuin ellunkanat? Illalla sitten viimeistään viiniä ja rentoutusta.

      Ja kyllä, joskus joutuu nimenomaan vessassa puremaan käsipyyhettä kun kiehuu, ettei edes täällä saa olla rauhassa. Viime viikolla juuri kuopus tuli taskulampun kanssa (!) kurkkimaan, mitä olin pönttöön saamassa aikaiseksi. Ihan suht nopea lähtö tuli hälle.

      Mutta onneksi sitten on näitä rauhallisiakin hetkiä! Niitä sullekin toivotan, ja tervetuloa matalaan majaani toistekin.

      Poista
  2. Ihanaa viikonloppua sinulle :-D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Mags ja samoin sulle! Uskoisin, että näillä eväillä siitä tuleekin ihana! Just pakkailemassa ;-)

      Poista

Kiitos kommentistasi!
Marjaana