Sain hiihtolomalla valmiiksi ystävän Lehvähuivin ja langanjämästä virkkasin vielä pipoon taikka rintapieleen koristeeksi pienen ruusun. Kutomaan opettelin joitakin vuosia
sitten ja virkkaaminen on isoäidin neliöitä lukuunottamatta vielä harjoittelun alla. Tämä oiva kuvitettu ruusun
ohje jonka löysin Ninuskan blogista, oli niin yksinkertainen, että minäkin tajusin ja osasin. Ja virkkasin sitten iltapuhteeksi useammankin.
 |
| Kamera oli Lapissa, siksi kuvat vasta nyt |
 |
| Oiva tapa käyttää jämälankoja |
Seuraava projekti onkin sitten nämä ikuisuusneliöt. Niitä pitäisi virkata yhteensä 48 ja sitten vielä muotoilla takiksi. Idea
täältä ja alkuperäinen ohje kirjasta Myhrer: Virkkaus. Vanha konsti, uudet mallit. Saa nähdä milloin valmistuu. Taidanpa ottaa mukaan mökille, jonne starttaamme viikonlopuksi poikien ja yhden esikoisen kaverin kanssa.
Vaikka toisin voisi luulla, minulla ei oikeasti ole tapana jämähtää tekemään yhtä ja samaa. Tämä peitto valmistui toissa kesän helteillä ja lappuja siihen tuli yhteensä 144 joten ehkä tuo takki onkin ihan piece of cake?!
Ja virkan: hyvää ja aurinkoista viikonloppua!
Hieno peitto, olen aivan äimistynyt :)
VastaaPoistaKiitos kKonnadonna. Etkö sä muka ole nähnyt sitä livenä?
PoistaVoi kyllä olla, että on ollut kaapissa piileskelemässä aika ajoin.
Juu, tuo tilkkupeitto on ihanin ikinä näkemäni tilkkupeitto. Ja tuon takki-idean takia innostuin uudestaan salaisesta ajatuksestani tehdä vielä joskus neliöistä koostettu huppari. Sehän on mahdollista selvästi! Kun virkkaustaito on mitä on, niin sehän olisi varmasti aika kiva tehdä tilkuista kokonainen tuotos, täytyy vaan olla kärsivällisyyttä. Sun pitää sitten joskus kun ehkä saan aikaiseksi toteuttaa unelman, niin näyttää miten nuo palaset kiinnitetään toisiinsa. :)
VastaaPoistaPilvi, näytän totta kai, vaikka mullakin se oli aikamoista hakuammuntaa aluksi! Ja kiitos kehuista...olen otettu
Poista