Valkoinen valhe?

Valkoinen on minulle vaikea väri. Silti ostin valkopohjaiset kevätverhot. Yhdistin ne voimakkaan oranssin kanssa ja ihmeen keveä tunnelma kyllä heti samalla muutti kotiimme. Nyt kelpaa kevään toden teolla tulla, kun tuli ne ikkunatkin pestyä.

Ennen

Jälkeen

Talvella

Keväällä

"Valkoinen on väreistä tärkeimpiä. Sen suuri tehtävä on luovuttaa eniten valoa ja energiaa, sekä kohottaa jokaisen muun värin värähtelytasoa. Valkoinen antaa tilaa ja poistaa raja-aitoja. Se näyttää vastakkaisuudet: kääntää pimeyden valoksi, negatiivisuuden positiiviseksi ja luo toivon toivottomuuteen."

Minä en edelleenkään ole lainkaan toivoton, mutta on helppo nähdä, miksi valkoinen juuri nyt minua viehättää. "Valkoinen on vapautta, iloa ja hersyvää, pulppuilevaa naurua. Se on sydämensopukasta purkautuvaa helpottavaa itkua. Valkoisen voima ei pakota, mutta sen voi tuntea tarpelliseksi ja välttämättömäksi erilaisissa elämänvaiheissa."

Valkoinen vaatteissa on vieläkin vaikeampaa. Jotenkin tunnen itseni niin - värittömäksi valkoisissa, mutta toisinaan tekee silti mieli sitä kokeilla. Ehkä turvallisinta on yhdistää valkoinen minulle niin tuttuun ja turvalliseen punaiseen. Ainoa valkoinen korunikin toistaa näitä värejä. Tuo on minusta aivan ihana: kuvasta ei ehkä aivan heti näe, mutta siihen on rullattu vanhojen kirjojen sivuja teksteineen. Kutkuttaa ainakin minun mielikuvitustani!

"Valkoisen tarvitseminen kertoo uudesta vaiheesta elämässä. Jotain loppui ja jotain alkoi." (Lainaukset Anne Hietanen: Valonvoimaa.)

P.S. Saisi tuo valkoinen lumi minun puolestani jo sulaa pois. Hus!