Vaan tyrnimarja. Se on meidän salainen aseemme näin talvisaikaan. Vaikka marjojen poimiminen ei varsinaisesti ole lempihommaani, ajaudun siihen poikien takia tasaisin väliajoin. Tyrnin poimiminen on ehkä hirveintä puuhaa mihin olen ikinä joutunut. Piikit repivät kädet haavoille ja c-vitamiinipitoinen mehu taas kirvelee vietävästi. Hät hätää saimme viime syksynä pari pientä pakasterasiaa poimittua ystävällisen naapurin pihasta. Ja vielä ystävällisempi työkaveri lahjoitti niitä meille sitten vielä lisää. Joka aamu napsimme pakkasesta kuopuksen kanssa neljä-viisi marjaa, ja todella vähän olemme kyllä mielestäni sairastaneet. Esikoinen taas tekee herkullista tyrnikiisseliä.
Tänään on vähän apeampi päivä joten hain pirteyttä oranssista. Tosin mustan seurana, mutta kuitenkin. Oranssi kuulemma "antaa räiskyvää iloa, uusia ajatuksia ja ideoita. Oranssi uhkuu rohkeutta, riskejä ja uskallusta. Se vapauttaa tunteitten ilmaisuun. Oranssin tehtävänä on avata negatiivisiä ajatusmuotoja, jotka ovat rajoittaneet tunne-elämää. Väri vahvistaa heikkoa itsetuntoa ja antaa elämänhalua. Se on erityisen tehokas masennuksen poistaja."
(Anne Hietasen väriterapiaopas)
 |
Kaulakoru Taito-shopista, korvikset ja sormus
Unkarista ihanalta käsityöläiseltä joulutorilta |
Kuopus totesi, että "oranssi on
hilpeämpi väri kuin musta". Nuorena on vitsa väännetty!
Hus, masennus. Ja tervetuloa viikonloppu.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi!
Marjaana