Tissit paikallislehdessä

Hahaa, oli pakko laittaa tuo otsikko, ja se ihan oikeasti melkein pitää paikkansakin. Olin viime viikolla ylpeänä töissä Magsin kirjakoru kaulassa, kun paikallislehden toimittaja kävi tekemässä juttua työpaikastani. Ihailimme yhdessä korua, ja hän kysyi, voisiko siitä ottaa kuvia. Koru laskeutuu oikein somasti rintojen päälle ja ajattelin, että saavat kuvata sitä mutta eivät kaulassani. Mikä moka!

En ole ilmeisesti oikein vielä sisäistänyt tätä vapaan naisen statustani, koska tarkemmin ajateltuna tissit paikallislehdessä olisivat voineet olla ihan hyväkin juttu - noin seuranhakumielessä. Kuvatekstiksi vaan: "Tässä kaunis koru juuri eronneen piip-työntekijän Piip-Piippisen kaulassa." Ai ei vai? No, itse asiassa edes se kuva ei sitten loppujen lopuksi päätynyt lehteen.

Voisi olla ehkä syytä myös opetellä näitä sosiaalisia kiemuroita ja käyttäytymiskoodeja uudelleen, koska kun tässä päivänä eräänä vähän yritin flirttailla, kohde paljastuikin minua 12-vuotta nuoremmaksi. Hmmm, tai sitten rupean puumaksi.

Kuva täältä

 Grrrrääyyhh!!







Tämä viikko onkin aika menoa. Juoksentelemme kuka missäkin. Tiistaina oli siis kokous työpäivän jälkeen ja kuopus oli kaverillaan leikkimässä. Eilen esikoinen matkasi kaupunkiin kuopuksen isän luo yhdeksi yöksi ja tänään kuopus puolestaan lähtee viikonlopuksi isälleen. Esikoinen taas menee perjantaina mummille ja minä Marimekon ystävänmyyntiin ystäväni kanssa. Häntä en myy, mutta ehkä jonkun pienen budjettiini sopivan löydön voisin tehdä.

Sitten voisimmekin olla sunnuntai-illan ja ensi viikon alun ihan rauhassa kotosalla koko sakki. Tein suuren oivalluksen vähän ennen eropäätöstämme: minusta tuntui, että kotimme oli kuin rautatieasema. Me - lähinnä aikuiset - tulimme ja menimme mutta emme pysähtyneet paikallemme saati riittävästi kohdanneet toisiamme. Minä havahduin ja päätin, että haluan asua rauhallisessa majassa aseman sijaan. Nyt tuntuu, että näin pääsääntöisesti teen ja teemme poikien kanssa, vaikka tämän viikon kaltaisia väliin joskus mahtuukin.