Meille tuli eilen hoitoon suloinen kaveri nimeltään Harri. Kyllä. Harri. Pojat ovat innossaan ja minä myös, täytyy tunnustaa. Jos ihmiset jakautuvat kissa- tai koiraihmisiin, minä olen kissaihminen henkeen ja vereen. Omistimmekin esikoisen kanssa taannoin kaksi hienoa kissaherraa, mutta kuopuksen isä oli kissoille allerginen ja pitkällisen sinnittelyn jälkeen tulimme siihen tulokseen, että jommasta kummasta täytyy luopua. Arvaatte kuinka kävi. Esikoinen tosi oli sitä mieltä, että lopetetaan mieluummin mies.
Oli muuten aika haastavaa saada likimainkaan tarkkaa kuvaa alati liikkeessä olevasta leikkisästä kissaherrasta tämän pimeän vuodenajan valo-olosuhteissa. Mutta onpa joka tapauksessa mukavaa, kun on kotona viriili nuori kolli!
Katsokaa, mitä löysin viikonlopun ja tipattoman tammikuun kunniaksi lähikaupastani:
Kopperbergin alkoholitonta siideriä luomuna |
Luomuolut ja viinit ovat olleet tuttuja jo aiemmin, ja jokunen luomusiiderikin on Alkossa silmiini sattunut, mutta että kotikonnuilla - ja alkoholittomana. Mahtavaa!
Totta puhuen tuo on varmasti oiva tuote muuten, mutta minusta se maistui aivan väljähtyneeltä omenalimsalta. Ikään kuin siitä puuttuisi - no, hmmm - alkoholi. Suunnittelin aikanaan jopa kampanjaa alkoholittomien juomien varoitusmerkinnöistä, kun pariin otteeseen sain vahingossa viittä vaille yhdeksän kuopuksen isän kiikuttamana saunasiideriksi alkoholittoman version.
Koko pieni perheemme on koolla tämän viikonlopun. Karkkipäivä ja sauna kuuluu luonnollisesti ohjelmaamme, ja Avara luonto sen jälkeen, tottakai. Lauantain mainiot rutiinit!
Toivotan kaikille mukavaa viikonloppua: minä juon nyt siideriä, juoskoon Harri hiiren perässä, taikka juokoon vaikka kahvia!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi!
Marjaana