Luomua

Meidän perheessä on jo jonkin aikaa koitettu suosia luomutuotteita aina kun se vaan on mahdollista. Pienen paikkakunnankin kauppojen valikoima on tässä suhteessa ilahduttavasti kohentunut viime aikoina. Ei ole niin kovin mieltä ylentävää raahata pussitolkulla pastaa ja patukoita lähimmän suuren kaupungin ekopuodista.

Luomun suosimiseen on minulla montakin syytä. Pojat olen ruokkinut lähes luomuna koko vauvaiän, ja ainakin jollain tasolla uskon siihen, että se on kannattanut: meillä ollaan todella terveitä ja vastustuskyky on mitä mainioin. Sittemmin lipesin linjastani aika moneksi vuodeksi, mutta nyt taas, oman homealtistukseni hoidoksi innostuin vaihtamaan ruokavaliotani mahdollisimman lisäaineettomaan suuntaan. Tässä minulla on ollut oivana apuna seuraavat kirjat: Noora Schinglerin Marjoja ja maskaraa sekä Mats-Eric Nilssonin Aitoa ruokaa. Mahtavia opuksia kumpainenkin, suosittelen.

Suosittelen myös Nooran Kemikaalicoctail-blogia.

Ostan luomua - ja miksen Reilua kauppaakin - liki aina, kun sitä on tavallisen rinnalla tarjolla. Hintaeroa yritän olla miettimättä, mutta täytyy tunnustaa, että luomutomaateissa minulla yleensä kulkee se kipuraja, ikävä kyllä.

Näissä ei ole kipurajaa, aina voi juoda vähemmän ;-)

En tiedä kuvittelenko, mutta voin nykyään paremmin ja oireilen vähemmän käydessäni paikoissa, joissa ennen sain pahojakin oireita. Toki aikakin tekee tässä asiassa tehtävänsä, onneksi. Apua olen saanut myös homeopaatilta, joka on varsinaiselta koulutukseltaan sairaanhoitaja. Uskallan siksi ottaa hänen määräämiään lisävitamiineja, vaikka joiltain osin viralliset suositukset paukkuvat mennen tullen.

Täytynee rustata oikein kunnon altistus-aiheinen postaus tässä pikapuoliin, kun siitä tulee ohimennen näin usein mainittua.

Ja kyllä, Tukevien naisten illassa riitti (luomu)juomaa, herkullista ruokaa ja hyvää seuraa. Esikoinen totesi mummilaan lähtiessä, että en edes osaa kuvitella, millainen kälätys teistä lähtee. Kuusi tukevaa naista - arvaahan sen. Kiitos kun olette olemassa!