Sivut

maanantai 9. tammikuuta 2012

Lapsi on terve kun se leikkii

Ja aikuinenko muka ei ole?

Tänään alkoi arki yli kahden viikon rentouttavan loman jälkeen. Kuopus tuli eilen isältään lauleskellen ja esikoinen mummin luota. Tuntuu niin hyvältä, kun olemme kaikki taas kotona. Saunoimme, teimme pannukakkua, vaihdoimme kuulumisia. Mukavasti sujui tämäkin aamu, vaikka melko väsyneitä olimmekin kaikki. Arki, oi arki!

Hexbug
Tilasin meille kaikille kolmelle joululahjaksi ihanat Hexbugit. Tiesin, että jos tilaan vain pojille, käy se isien klassinen "joo, joo, saat ihan kohta leikkiä uudella lelullasi, mä ensin vaan vähän testaan".  Tuo ötökkä liikkuu pattereilla ja peruuttaa, kun osuu tuntosarvillaan johonkin esteeseen. Näin se tekee myös tarpeeksi suuria ääniä kuullessaan. Osa joululomasta menikin rentouttavasti "painu hiiteen" ja "häivy"-tyyppisten huutojen siivittämänä.


Olihan ne ihan pakko kaataa selälleen sätkimään!

Minä olen maailman huonoin äiti leikkimään. En yksinkertaisesti taivu miniäänellä käytäviin dialogeihin "tää tekis nyt sitä ja se tätä". Aina, kun lapsilla on tylsää, ehdotan lukemista tai pelaamista. Niitä suostun tekemään melkein milloin vain ja Legoilla rakentelukin luonnistuu aika usein. Muuten olen sitä mieltä, että leikkiminen on lähinnä lapsia varten. Mutta nämä ötökät saivat minutkin pitkiksi ajoiksi lattiatasoon. Aika veijareita!

2 kommenttia:

  1. Allekirjoitan niiiin täysin tuon viimeisen kappaleen! Mä olen puhunut tutuille äideille samaa, mutta en ole aina saanut vastakaikua vaan vähän kummastuneita katseita. Voin pelata (erityisesti fortunaa, lasten alfabetia, muuttuvaa labyrinttia ja junior aliasta) ja lukea kirjoja ja jutella ja laulella & lorutella, mutta leikkiä en halua. Ja kun en olisi todellakaan täysillä mukana leikissä, niin onko se sitten lapsesta muka kivaa?

    Meillä on onneksi myös muutamia itsenäisiä peli-tyylisiä viihdykkeitä, kuten Hamahelmet, nappulat (sellasia värikkäitä puolipalloja, joissa on tikku ja niitä asetellaan reikäiseen alustaan), magneettikepit & metallipallot, Martello (korkkialustaan asetellaan pienien naulojen avulla eri muotoisia puupalasia, joissa reikä keskellä), Hello Kitty-läppäri ja palapelit.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aivan täysin samoilla linjoilla. Lapsi kyllä vaistoaa, jos äiti on vastentahtoisesti leikissä mukana, eikä se kyllä ole ihan oikein edes lasta kohtaan! Minäkin arvoistan pelejä, leluja jne joiden seurassa lapsi viihtyy itsenäisesti. Meidän pojat ovat molemmat olleet kovia kuuntelemaan äänikirjoja. Ihana tapa saada oikaista sohvalle kun laittaa Ristä Räppääjän pyörimään ;-)

      Ja kun ikää tulee, nämä asiat tietysti helpottuvat suunnattomasti!

      Poista

Kiitos kommentistasi!
Marjaana