Kirjaston henget

Luin mielenkiintoisen opuksen: Jacques Bonnetin Kirjaston henget. Kirja kertoo vannoutuneen bibliofiilin mietteitä kirjoista, kirjojen lukemisesta, ostamisesta ja omistamisesta. Minäkin olen - tuon kirjailijan tapaan - aina ollut sitä mieltä, että kirjahylly kertoo yhtä ja toista omistajastaan.

Entisenä kirjahamsterina tämä kutkutti kyllä kivasti. Nyttemmin olen joutunut luopumaan suuresta osasta kirjojani hometalosta muuton jälkeen ja ne vähät, jotka ihan ehdottomasti halusin säilyttää, ovat päässeet lasin taakse. Inhoan vitriinikirjahyllyjä - minusta kirjahylly on kirjahylly eikä palkinto- tai koriste-esinekaappi - ja meni todella pitkään löytää silmää ja kukkaroa miellyttävä sellainen. Mutta se löytyi ja rakastan sitä.

Tuo sivussa näkyvä kirja on yksi lemppareistani. Tunnistaako kukaan?

"Lukematon kirja on pahimmillaan vain joukko kirjaimia, parhaimmillan epämääräinen ja usein väärä kuva, joka on syntynyt siitä mitä olemme kuulleet kirjasta sanottavan. Ottaa kirja käteen ja saada selville, mitä se todella sisältää, on kuin tekisi sen lihaksi, toisin sanoen antaisi sille tiheyden ja paksuuden joita se ei ikinä enää kadota ja jotka siihen saakka olivat pelkkiä sanoja." Suosittelenkin, että teette tämän kirjan lihaksi ja tutustutte siihen, sen sijaan, että kertoisin siitä kovin paljon.

"Entä miten ja missä luette? ...vaikka ihanne on makuullaan, ikään kuin teksti solahtaisi paremmin ruumiiseen asennon takia." Aika hauska! minulla on ainakin tapana lukea illalla sängyssä ennen nukkumaan menoa. Ja mieluusti muutenkin makuuasennossa - mutta tuota aspektia en kyllä ole koskaan aiemmin ajatellut!

Enkä sitäkään, että ero on uhka kotikirjaston pysyvyydelle. "Järkevä, mutta vaikeasti toteutettava ratkaisu olisi pitää kirjastot erillisinä. Jos ne kuitenkin on pakko yhdistää, suosittelen käyttämään tervettä järkeä ja olemaan varovainen: kaksoiskappaleista ei tule hankkiutua eroon ja molempien hankinnoista kannattaa pitää hienotunteisesti lukua." No, meillä kirjojen(kin) jako tehtiin hyvässä yhteisymmärryksessä.

Takalieve kehuu: "Tämä pieni kirja pursuaa huomattavia määriä anekdootteja, elegantteja aforismeja ja houkuttelevia kirjallisia suosituksia." Se on todellakin totta; tiesittekö esimerkiksi Umberto Econ sanoneen: Jos jumala olisi olemassa, hän olisi kirjasto!

Puikoille pääsi myös tekele. Saa nähdä, onko viikonlopun jälkeen jo valmista esitellä!