Sivut


perjantai 7. heinäkuuta 2017

Enkeleitä ja ahdistusta

Esikoinen on vast ikään tehnyt lumienkeleitä Alpeilla pelkissä shortseissa. Hii! Eilen hän saapui Veronaan ja söi iltapalaksi pizzan, mitä muutakaan, Iltaliassa kun ollaan. Tänään on kuulemma pastan vuoro. Lauantaina alkaa matkan viimeinen etappi kun siirrytään Sloveniaan vaihtokavereiden luokse. Ensi viikon perjantaina hän tulee kotiin. Saa tullakin, on jo vähän ikävä.

Esikoinen ehtii tosiaan olla kaksi viikkoa kotosalla kun onkin sitten jo muuton aika. Niin innoissani kuin minä olenkin asunnon löytymisestä, kämppäkavereista ja siitä, että hän pääsee näin ihanasti oman elämän alkuun, on taustalla yksi mörkö. Se, että minun ja kuopuksen asumistuki pienenee. Kirjoitin keväällä savuavasta sammakosta ja saa nähdä miten sen nyt käy. Toisaalta, enhän minä edes ole köydä, jos tätä lehtijuttua uskotaan. 

Minusta on kyllä hiukkasen kummallista, että tuossa puhutaan vaan nettotuloista, ei mitään esimerkiksi asumiskustannuksista, jotka saattavat vaihdella mahdottoman paljon. Ai niin, mutta köyhänhän pitää tosiaan jättää kotinsa ja muuttaa pois jos se käy liian kalliiksi. Jos siis voi. Minä en voi.

Olen taas oikein urakalla väijynyt myynti-ilmoituksia ja ahdistushan siinä tulee. Ei sellaista kämppää olekaan, jossa voisin asua JA joka olisi kukkarolleni ja pankinjohtajalle sopiva.


Kuva varastettu Etuovi.com:ista, sorry!


Koitan nyt silti iloita edes siitä, että pääsen kohta sisustamaan sitä omaa huonetta. Kuopuskin on jo kuulemma valmis luopumaan alasängyssä kuorsaavasta äitivalaasta.

10 kommenttia:

  1. Mie jos asuisin yksin, ni tulot olis 8 euroa yli köyhyysrajan :D että ei tässä mitään köyhiä olla!!!
    Toisaalta ehkä sulla kuitenkin on toivoa, kun esikoisellekin (toivottavasti) löytyi hengittämisen mahdollistava asunto... pitää vaan ehkä laajentaa ympyrää. Sitten jossain vaiheessa, kun sammakolle tulee liian tukalat oltavat.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mulla on se ongelma, että en aio lähteä tältä paikkakunnalta minnekään. Niin, siinäpä se, ei vaan löydy täältä tuppukylästä sellaista...

      Mutta hei, meillähän on asiat hyvin kun ei olla edes köyhiä ;-)

      Poista
  2. Voi teitä :(

    Tuo köyhyys-juttu oli minusta tosi outo, se nainen laittoi satoja euroja hyväntekeväisyyteen ja puhelinlaskut oli ihan järkyttävät! Meillä ei viidellä ihmisellä mene lähellekään niitä summia. Ei voi käsittää.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mä luin senkin jutun (ne puhelinlaskut oli just sen hyväntekeväisyyden ja pizza- ja kokisostojen takia niin isoja ja se oli mustakin vähän outo) mutta linkin takana on toinen, jossa määritellään köyhyysraja. Siinä ei oteta ollenkaan asumiskustannuksia huomioon, pelkät nettotulot, jotka ei kyllä kerro juuri mitään... No, tää on tätä.

      Poista
    2. Juu, mä katsoin sitäkin ja musta sekin oli pölhö.

      Poista
  3. Kiva kuulla että pojan matka menee hyvin! Saa todella mukavia muistoja siitä...ja avartaa kaikin tavoin.
    Samaistun ahdistukseesi, mä olen jäänyt yksin maksamaan kahdelle otettua asuntoa. Palkat täällä on pienet vuokriin verrattuna. Kimppakämppä-asuminen ei oikein tässä iässä houkuttele, mutta en tiedä oikein mitä tehdä kun mihinkään ylimääräiseen ei jää rahaa. Joten ymmärrän asiasi erittäin hyvin.
    Olet varmaan jo miettinyt etätöitä yms. mistä saisi lisärahaa...itsellä ei tunnu riittävän energiat siihen 'oikean' työpäivän jälkeen.
    Asioilla on tapana järjestyä, siihen on uskottava.
    Voimia!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No kuulostaapa tutulta! Tämäkin on asunto, jonka vuorkasimme yhdessä ennen eroa. Neliöitään todellakin isompi kuin nyt (kohta) kahdestaan tarvitsisimme. Samassa talossa - oletettavasti puhtaita myös - on hassusti vain näitä isoja ja sitten alle 50 m2 kaksio ja yksiö, joihin taas voi olla vaikea mahtua. Tai ei ne neliöt vaan se pohja, yksinkertaisesti hullu jos koittaisin asua olohuonetta ja kuopus makuuhuonetta.

      Etätyöasioita olen miettinyt jne mutta katsotaan, kuten kirjoitat, asioilla on tapana järjestyä. Ja jollei, niin tässä kitkutetaan niin kuin ennenkin. Voimia sinne <3

      Esikoisen reissu on kyllä ollut upea. Eilen illalla taas tekstailtiin ja viikko on suunnilleen kotiin tuloon. Haluan sitten kyllä kuulla kaiken!

      Poista
    2. EI! Mä en myöskään tähän voi ottaa ketään koska ainut erillinen huone on makuuhuone. Kerran oli asunto, johon otin hetkellisesti toisen ihmisen jakamaan vuokraan ja itse asuin olohuoneessa, mutta se olikin isompi olohuone se. Juuri tuo pohja, neliöitten mukaan mahtuisi, mutta ... onpas samantyylinen ongelma meillä. :D

      Poista
    3. No niinpä... mutta tässä ollan ja mietitään ja etsitään ratkaisua. Vaikka sitä lottovoittoa jolla rakentaa pieni hirsitalo ;-)

      Poista

Kiitos kommentistasi!
Marjaana