Sivut


lauantai 9. huhtikuuta 2016

Naisenergiaa

Sitä oli eilinen päivä täynnä.

Aamulla vein pojat matkoihinsa ja auton renkaidenvaihtoon myös. Kävelin kotia kohti kun vastaan tuli eräs tuttu, jolla tiesin olevan rankat ajat. Olemme ohi mennen puhuneet, että pitäisi istahtaa kahville ja jutella. Nyt, kun näki minun tulevan vastaan, tuli hänellä itku silmään heti. Kysyin, haluaako olla yksin vai tulisinko samantien aamukahville. Sain kutsun, joten istuimme hyvin tovin nauttien aamupalaa ja kahvia ja naisterapiaa. Molemmille taisi jäädä kohtaamisesta paljon parempi mieli, kuin sateisessa aamussa ennen sitä oli. 



Kukkaa pukkaa vaikka paikoin on vielä lumilänttejä
(ylhällä vasemmalla)



Iltapäivällä kahvittelimme ystävän kanssa. Jotenkin tämä viikko meni niin työn ja kaiken muun merkeissä, ettemme olleet oikein ehtineet vaihtaa kuulumisia. Nyt kerkesimme.

Illalla vielä oli sellaista harvinaista herkkua tarjolla, että äitini tuli kanssani viettämään tyttöjen iltaa. Edellisestä on jo hävyttömän kauan aikaa! Esikoinen lähti koulun jälkeen kuopuksen isän luo yhdeksi yöksi, joten saimme olla aivan rauhassa kun kuopus meni suht varhain pehkuihin. Sitä ennen kävimme kolmisin pizzalla. 

Mikä mainio alku viikonlopulle!

6 kommenttia:

  1. (Aamupalan äärestä :D)
    Olet uskomaton Ihminen, Ystävä, Lähimmäinen Marjaana. Näet vastaantulevan Ystävän, jolla on paha olla, unohdat kaiken muun ja tarjoat, muttet tyrkytä, apuasi.
    Ihanaa viikonloppua teille <3

    VastaaPoista
  2. Samaa mietin lukiessani! <3
    Niin moni jättää tarjoamattakin, kun on hämmennyksissä toisen tuskan edessä.

    Tyttöjen iltakin kuulostaa kivalta :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ilta oli kyllä mukava, vaikkakin rankka... tai siis tänään oli rankkaa ;-)

      Mua ei jotenkin pelota ihmisten suru, kai se on niin tuttua, kuitenkin. Ja noista tilanteista saa kyllä itselleenkin paljon, käytiin hyvää vuoropuhelua, se ei ollut pelkästään sitä, että toinen puhui omiaan. Elämä on ihmeellinen paikka!

      Poista
  3. Tuollaiset spontaanit kohtaamiset on useimmiten niitä parhaita.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nimenomaan, ja tuntuu, että niillä on aina tarkoituksensa, kun tapahtuvat, ja juuri silloin, kun ovat tapahtuakseen!

      Poista

Kiitos kommentistasi!
Marjaana