Sivut


keskiviikko 6. huhtikuuta 2016

Kun on tunteet

Eilen oli ensimmäinen aamu koulunvaoihdon jälkeen, kun äidin sydän meinasi särkyä. Kuopus ei olisi millään halunnut lähteä, oli haikea ja vaikea aamu. Itkukin tuli, oikein kunnolla. Oli niin ikävä vanhaa koulua, vanhoja kavereita, tuttua ja turvallista. Halattiin moneen kertaan ja selvittiin matkaan. Kuopuksen entinen luokka kävi vielä iltapäivällä kirjastossa ja opettaja kysyi minulta miten on mennyt. Sen verran vereslihalla aamusta vissiin olin, että rupesin itkemään. Tiskissä. Äh!



Käytiin parturissa



Kyllä minä tiedän, että tämä tästä ja sitä rataa, mutta juuri nyt tuntuu hankalalta - meistä molemmista. Saa tuntua.

Silti ja ehkä siksi ajattelin, että olisi hyvä kohta napata Birgitalta haaste, jossa listataan positiivisia asioita. Viime ajat muutenkin ovat todella välillä olleet aika rankkoja ja positiivisuus on ollut ihan hakusessa. Aloitin jopa kiitollisuuspäiväkirjan pitämisen, kun tuntui, että elämä on yhtä kurtistelua. Tämä sopii samaan teemaan todella hyvin.

Muutama ihan randomisti päähän pälkähtänyt ajatus

♥ ihminen on sopeutuvainen otus
♥ minulla on ihania ihmisiä ympärilläni
♥ pojat ovat suloisia ja kokonaisuus toimii
♥ kevät
♥ aurinko
♥ tulossa oleva Kreikan matka
♥ on niitä varmaan muitakin mutta just nyt ei pysty...

8 kommenttia:

  1. Mieki jouduin tsemppaamaan lasta äsken, kun se lähti kouluun - pelottaa huutava äikän ope ja vaikea tehtävä, pelottaa liikkatunnit, kun se opettaja on korottanut itsensä psykologiksi ja on tietävinään, mitä tämä pelkäävä nuori tarvitsee ja laittaa sen todella ahdistaviin tilanteisiin. Vaikka olen kirjoittanut sille ja kertonut nuopsyn poliklinikalta oikean ammattihenkilöstön terveiset. Tämä MIESopettaja luulee tietävänsä paremmin. Toisaalta jos alan itse opettaa tuota opettajaa (normaalisti luulisi riittävän jos kerran sanoo) niin siitä voi sitten lapsi kärsiä. Pitäs osata olla diplomaattinen.

    Toivottavasti koulussa oli pojalla kuitenkin kivaa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No kotiin tuli onneksi ihan reipas poika. Kyllä se taas aamulla sanoi, ettei halua mennä, mutta se nyt on sellasta vähän aikaa.

      Tuo teidän tilanne on kyllä kurja!!!

      Poista
  2. Heräsin vanne rinnan ympärillä tänäkin aamuna. Sitä on liikkenteessä. Silti on pakko vain selvitä, kun ei voi makaamaankaan jäädä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mullon tän kevään aikaansaannoksena vanne rinnan ympärillä kans - ja pään ;-) Mutta tää on välillä tät ja niin kuin totesit, pakko vaan selvitä!

      Poista
  3. Onko keskiviikko ja tiistai vaihtaneet tällä viikolla paikkaa? Tää on tuntuu jotenkin vaikealta päivältä, kaikille. Ja yleensä se on tiistai, se on nimittäin aina ollut viikon turhin päivä, minun mielestä, koulusta asti, vaikea ja ikävä ja kurja.

    Toivotaan, että teilläkin iltaa kohti paranee - mun päivä kuitenkin parani sillä kun postiluukku kolahti. Yks Marjaana oli lähettänyt mulle ihanaa postia :)
    Kiitos ihana ystävä <3 <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No se tuli nopeesti, ei voi ainakaan postia moittia, eilen läks, ja iltapäivällä vielä!!!

      Mäkin toivon, että tää tästä paranee. Tää aamu oli helpompi, vaikka kyllä se samaa totesi, ettei halua mennä.

      Poista
  4. Voi sinua <3

    Itse itkeskelen esmes kävellessäni metrolle ja äsken lounastaessani alkoi silmät valua. Nykyään osaan jo vähän olla armollinen itselleni näistä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No sulla on just tällä hetkellä aika hemmetin hyvä syy vetistellä. Vaikka kai meillä kaikilla, mutta silti <3

      Poista

Kiitos kommentistasi!
Marjaana