Sivut


tiistai 26. huhtikuuta 2016

Armotonta menoa

Jooei mennyt eilinen ihan niin kuin olin suunnitellut. Sunnuntai-iltana nukkumaan mennessä kuopus valitti, että vatsassa kiertää ja on kuvottava olo. Kavereilla on ollut yhdellä jos toisellakin vatsatautia, joten kun hän totesi aamulla samoja vaivoja olevan, en tietenkään voinut laittaa häntä kouluun. Sovimme kollegan kanssa, että pistäydyn auttamassa häntä pöydän pystyttämisessä (meillä oli siis avoimet ovet kunnantalolla ja siellä esiteltiin kunnan eri toimijoita ja toimintoja) ja sitten purkamisessa myös. Yhden ylimääräisen reissun tein vielä kesken päivää sinne, koska oli yksi aika tärkeä merkkipäivän muistaminen siinä tuoksinassa. Pomoni pomo toivoi minun tulevan sinne jos suinkin pääsisin. Koska poika vaan makoili eikä oksennellut, pystyin siellä pyörähtämään. Ihan mukava pikku tilaisuus.



Katsokaa, miltä täällä näytti eilen aamulla kello seitsemän...



Se, mikä ei ole mukavaa, on asenneilmapiiri. Mietin pitkään kirjoitanko tästä mitään, mutta kun se on vaivannut päätäni nyt muutaman päivän, otan asian esiin. Skitsofreniaa sairastavan aikuisen pojan isä kirjoitti Helsingin Sanomiin mielipidekirjoituksen, jossa ihmetteli toimeentulotukikäytäntöä. Hän oli antanut pojalle syntymäpäivälahjaksi rahaa ja poika - tietysti - oli sitten saanut vastaavasti vähemmän toimeentulotukea. Samoin oli käynyt mummon joululahjarahojen kanssa. Menemättä sen syvemmälle siihen, että rahat olisi tietysti kannattanut antaa käteisellä, tai että onko se oikein, sanon vaan, että ihmiset ovat kyllä nykyään kylmiä. Julmiakin. Luin muutaman kommentin ja olin purskahtaa itkuun.


***


äippä2013: Toimeentulotuki maksetaan ihmisille joilla ei ole muita tulonlähteitä. Jos saat jostain rahaa niin miksi pitäisi päälle saada vielä toimeentulotukea? Tämän pitäisi oll ihan itsestäänselvyys kaikille.


Eudaimonia
Hassua miten nyrjähtänyt maailmankuva voi ihmisellä sosialistisessa valtiossa olla. Tämän protestikirjoituksen sijasta olisin odottanut isältä kiitoskirjettä, kuinka veronmaksajat kuukausittain lahjoittavat hänen pojalleen useita satoja euroja hänen toimeentulonsa turvaamiseksi. Pahoittelut pojan ankarasta kohtalosta hänen sairautensa vuoksi, mutta tulikohan isä ajatelleeksi kokonaisuutta ennen kynään tarttumista?



***

Ei empatian häivettäkään köyhää ja sairasta kohtaan. Ei mitään tietoa siitä, miltä tuntuu kituuttaa kuukaudesta ja vuodesta toiseen. Ei aavistustakaan siitä, miten nöyryyttävältä välillä voi tuntua, kun joutuu pyytämään apua vanhemmiltaan, vaikka itsekin jo on aikuinen. Tai siitä, miten suuri ilo ja miten tervetullut tuollainen ylimääräinen lahja olisi. Sillä voisi ostaa vaikka vaatteita kuluneiden tilalle. Kerrankin kuivakaapin täyteen odottamaan taas niitä tiukkoja aikoja. Uuden patjan, ehkä? 

Ai niin, mutta köyhä ei tietenkään mitään tätä ansaitse, koska hän elää veronmaksajien rahoilla. 

Joskus unohtuu myös se, että köyhäkin maksaa veroja. Vähemmän vaan. Työmarkkinatuki ja peruspäiväraha ovat verotettavaa tuloa. Vanhempainpäivärahat ovat verotettavaa tuloa. Lasten kotihoidon tuki ja opintoraha ovat verotettavaa tuloa. Myös eläke, tai sairaseläke, mikäli sellaista saa, on verotettavaa tuloa. Niin, ja joskus se pienen pieni palkka, josta tosiaan maksetaan veroja, ei vaan edes tukien avulla meinaa riittää elämiseen. Kirjoitin joskus, että minulle olisi melkein se ja sama olenko töissä vai toimeentulotuella. Rahaa olisi suunnilleen saman verran. Jotenkin osaan siis samastua tuon aikuisen pojan tilanteeseen. Erona on sairauden laatu ja se, että kukaan ei katsele minun tiliotteitani. Äitikin voi välillä vähän auttaa - ja se todella auttaa. 

Armotonta menoa.

14 kommenttia:

  1. Luin kans tuosta, ja aattelin samaa. Ollaan taas siinä tilanteessa, että köyhyys ja sairaus on oma vika. Tai ainakin pitäisi olla "paremmilleen" kiitollinen koko ajan kaikesta.

    Se hyöty tuosta varmaankin on, että jatkossa rahat maksetaan käteisellä yleisemminkin samassa tilanteessa oleville. Ja postirosvot käärii setelit kirjekuorista, joita ne mummot lähettelee lapsenlapsilleen. Isäkin joskus laittaa omille lapsenlapsilleen, mutta on kyllä tietoinen siitä vaarasta.

    Pikaista paranemista kuopukselle - mahatauti on syvältä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sillä onneks vaan toistaiseksi möyrii mahassa *kopuuttaa puuta*

      Kaikilla ei tosiaan on mahdollisuutta antaa käteistä käteen... joten ei välittämättä mee oikeaan osoitteeseen muuta kuin kirjattuna. Tää köyhät kyykkyyn -empatiattomuus on kyllä syvältä kans. "Oma vikahan se on, jooopa joo."

      Poista
  2. Ihmisten asenteet on koventuneet kyllä ihan hurjasti. Mutta kiristetään vähän lisää, jos se lisää inhimillisyyttä?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Musta on kauheeta lukea ja kattoa noita kommentteja välillä. Oma vikahan se aina on, jos menee huonosti, vai mitä?!

      Poista
    2. Niin.. onneksi me tiedetään, ettei se ole. *hal*

      Mä yleensä en viitsi lukea kommentteja, koska ne alkaa vain itkettämään.

      Poista
    3. Mä aion kans pitää taukoa ja tuntuu, että melkein pitäis pitää nettitaukoakin.

      Poista
    4. Mä en nykyään lue viikonloppuisin uutisia oikeastaan ollenkaan, se helpottaa vähän.

      Poista
    5. Jotain sellaista pitäis varmaan munkin harkita!

      Poista
  3. Jep. Ihmiset on uskomattoman julmia. Vaan taas luulen, että se kumpuaa siitä, että ne ei Tiedä, ne ei Tajua!! Ne luulee tajuavansa, mutta Oikeasti ne ei tiedä, mistä kaikesta todellakin voi pihistää. Tai mitä kaikkea ilmankin pärjää, koska on pakko.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se julmuus musta on kaikkein kamalinta, ja se, että ei oo mitään mahollisuuksia eläytyä toisen asemaan - oikeesti. Sellasen, jolle se synttärisatanen vois olla vuoden kohokohta ja pelastaa loppuvuoden.

      Poista
  4. Onnistuit taas saamaan mut sanattomaksi. En ymmärrä tuollaisia "äippä2013:n" kaltaisia ihmisiä ja vaikka en todella toivo kenellekään pahaa enkä samaa kohtaloa kuin itselläni on ja on ollut, niin silti joskus kuitenkin.... Edes vähäksi aikaa, jos voisi vaikka vaihtaa osia; voisi hänen kaltaisensa miettiä ja murehtia omaa elämäänsä, lastensa tulevaisuutta, läheistensä elämäää. Rumasti sanottuna "ottaa se pää pois sieltä kermape...stä" ja katsoa elämää silmiin: ei se ole pelkkää ruusuilla tanssimista.
    Jokainen meistä tahtoisi olla terve, hyvätuloinen, asua onnellisen perheen kanssa onnellisesti unelmien kodissa - mutta kun elämä ei vaan mene niin.

    Paras kai pyytää äidiltä käyttöoikeus sen tiliin ja yhdistää se omaan pankkikorttiin ja tarvittaessa kysyä "saanko nostaa sun tililtä kakskymppiä?"

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mua just se ihmisten yksisilmäisyys ja empatiattomuus ihmetyttää. Sen täytyy kertoa siitä, ettei ole itse koskaan joutunut tosi kovan paikan eteen, ei ole sairastanut, tai sitten vaan on totaalisesti unohtanut?

      Hullulta tuntui myös, että rinnastettiin nää "anna käteisenä" -ohjeet Panama-caseen: veronkiertoa, yhteiskunnan hyväksikäyttöä ja vilunkipeliä molemmat. Voi hyvää päivää!

      Poista
  5. Mun on vielä pakko ottaa kantaa tähän vaikka vähän myöhemmin tätä luenkin. Musta tuo on käytäntö on suoraan sanottuna perseestä ja tuo sama homma toimii myös ulosottovelallisella. Jos tilille tulee jostain rahaa tai toimeentulotukea tai eläkettä säästyy niin armottomasti vouti käy tilillä muutaman kuukauden jälkeen sen tyhjentämässä. Velallisen on siis syytä aina tyhjentää tilinsä patjan alle ja tukia saavan henkilön tulee saada rahat kirjekuoressa käteisellä. Tai kuten minä taas tein pojan luona eli ostin kaapit täyteen ja nyt mietin, että mites sitä itse vielä kaksi viikkoa pärjää. Mutta meitä on täällä sentään useampi, hän on siellä yksin ja niin kaukana. t. Sari (jonka kommentti tulee nyt hullulla nimellä)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mä varmasti tekisin ihan samoin... Ja kun vanhemmilla ei oo velvollisuus elättää aikuista lasta, vois sitä musta välillä auttaa ilman, että siitä tuet pienenee. Eri asia on sitten isot summat, (ennakko)perinnöt ja sen sellaset. Mutta inhimillisyyttä peliin.

      Poista

Kiitos kommentistasi!
Marjaana