Sivut


sunnuntai 18. lokakuuta 2015

Metsän antimet

Eilen oli oiva keli ja joutilas päivä muutenkin lähteä metsään. Veimme esikoisen junalle (lähti mummille yhdeksi yöksi) ja painuimme heti ystävän kanssa matkaan. Tarkoitus oli poimia vähän suppilovahveroita. Jotenkin olivat sienet nyt hyvin piilossa, pieniä, poimittu tai jonkun otuksen pureksimia, mutta saimme sentään jonkinlaisen satsin kumpainenkin. Istahdimme välillä kaatuneen puun rungolle kahveille, ystävä oli tehnyt eväätkin, ja olihan se reissu ihan täydellinen juuri tuollaisenakin. Ei aina tarvitse saalista tulla niin hirveästi. Voi nauttia luonnosta, auringosta, raittiista ilmasta ja hyvästä seurasta.






Kotona siivosin sienet ja panin ne kylppäriin lattialämmityksen päälle kuivamaan. Kyllä noista nyt yhden alkukeiton jouluaterialle saa. 

On muuten ihana kirja tuo. Mainio suppilovahverokeiton resepti, samoin etikkasienien luottoreseptini löytyy tästä aikanaan poistomyynistä ostamastani teoksesta.

Loppupäivän ja illan otinkin sitten rennosti ja rauhallisesti ihan omassa hyvässä seurassani. Molemmat pojat tulevat tänään kotiin ja alamme orientoitua taas arkeen. Loma loppuu, koulu ja työt alkavat taas. 

2 kommenttia:

  1. Ihanat ystävät, kun ne tekee eväätkin reissulle :) Muistan, miten iloisesti yllätyin, kun käveltiin lintutornille ja siellä se ainokainen ystäväni leväytti termarikahvit ja karjalanpiirakat esille...

    Kuivattaako lattialämmitys niin hyvin, että sieniäkin voi? Huomaa, ettei teillä ole kissoja tai koiria :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Noi suppikset kuivuu niin nopeasti että lattialämmityskin on meillä riittänyt. Ohuem pyyhkeen tai harson päällä vielä, joka imee kosteuta niin hyvä tulee ja nopeasti. Puput ei kylppärissä käy - enkä tiedä söiskö ne sieniä ;-)

      Totestin just, et miten voi tavallinen ruisleipä juuston ja kurkun kanssa maistua maailman parhaalle kun sen nauttii luonnon helmassa ja hyvässä seurassa!

      Poista

Kiitos kommentistasi!
Marjaana