Sivut

tiistai 2. kesäkuuta 2015

Tyylitön ja säälittävä perunanistuttaja

Vaikka eilen oli vähän sateinen keli, piti ruveta potunistutushommiin. Minulla oli nimittäin lainalapio (jep, näin amatööri minä olen...) joka piti palauttaa illalla. Sain kuin sainkin mullan vaihdettua ja perunat piiloon. Osa siemenperunoiden iduista oli jo sen mittaisia, että sekin vähän nauratti ja hävetti. No, pääasia, että edes kattilallinen jossain vaiheessa loppukesää saadaan oman maan pottuja. Sitten olikin puhti pois koko loppuillan, joten lämmitin pojille pakkasesta löytyneet pakastepizzat ja itsekin pitkästä aikaa herkuttelin puolikkaalla sellaisella. Kylläpä kelpasi sitten pötkähtää mahan viereen sohvalle. Pojille annoin sadesään kunniaksi ylimääräisen pelipäivän.



Yläkulmassa viipale yrttilavaa,
vasemmalla sunnuntain urakka,
ja oikealla "perunamaa"



Kuopuksella oli myös ensimmäinen kesäleiripäivä ja oli kuulemma ollut mukavaa. Kas kun minä sen arvasin, vaikka heti sunnuntaina isältä tultuaan naama nutturalla kysyi, että onko sinne pakko mennä. Samoin eilen aamulla saman tien kun silmät aukesivat, totesi, ettei halua leirille. Tunnen pojan kuitenkin niin hyvin, että tiesin äänen kellossa vaihtuvat varsin pian. Kohta onkin sitten se tilanne, että saan kuulla iltapäivällä tulleeni liian varhain hakemaan. Mutta oli muuten ihana paeta nuorisotalolta, jossa leiri pidetään, kirjaston rauhaan kun olin saatellut kuopuksen sinne. Voitte varmaa kuvitella nelisenkymmentä alakouluikäistä samoissa tiloissa. Hrrr, se on ammatin-valintakysymys ... toden totta!

(Jatkossa kuopus saa tassutella sinne ihan itse, sijaitsee kirjaston viereisessä talossa.)

***

Tähän loppuun täytyy todeta, että minä olen kyllä tyylitön. Suorastaan juntti. Luin laatulehdestä, että korujen kanssa pitää olla malttia: ei ikinä rannekorua, kaulakorua ja korviksia yhtä aikaa. Arvatkaapa onko minulla. Ja sävy sävyyn. (No ei sentään puutarhahommissa kuitenkaan. Ainakaan yleensä.)

12 kommenttia:

  1. No mutta silloin, kun ihmiset laittautuu, niin niitä korujahan just laitetaan noihin paikkoihin. Millon joku korvarei'illä varustettu ihminen jättäisi korvakorut laittamatta juhliin lähtiessä?? Johan se olis ihan alaston silleen. Mie en kyllä osaa oikein pitää koruja, kihlasormus on monesti ainoa. No nyt kaivoin vanhat pienet kultarenkaat korviin, jossa ne saa olla yötä päivää. Koulun konserttiin panin helminauhan kaulaan, ja voi että se painoi ja kuristi! Mutta ilman mitään mun pää näytti niin orvolta ja yksinäiseltä.

    Sullahan on siellä sitten oikein hyötypuutarha! Muistithan jättää multausvaran potuille :) kattelin nimittäin anopin pottulavaa sunnuntaina, että se joutuu kyllä säkistä karisteleen sitten multaa päälle, kun perunat alkaa pilkistellä mullan seasta... se anoppi osaa nyt näköjään ärsyttää mua kaikella lailla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mä oon sillaikin onneton puutarhuri, että tungen vaan ne potut multaan ja siellä ne muhii. Aina on jotain tullut, joten kai sitä voi epäortodoksisestikin viljellä ;-)

      MÄ mietin vähän samaa noitten korujen kans. Toisaalta ehkä tuossa puhutaan isoista aidoista kultakorusta, timateista tai jotain? Sellasia rihkamakoruja kun mä käytän, saa varmaan käyttää periaatteella enemmän on enemmän?

      Poista
  2. Mulle on ihan sama mitä joku ajattelee mun koruista :D Ei tässä maassa kukaan kuitenkaan kommentoi, mulkoilee vaan :P

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mä saan joskus kommentteja mun koruista - onkohan maalla jotenkin rohkeempaa porukkaa? Ja lapset, ne ihailee usein ihan avoimesti. Tai sit maalaiset on kuin isoja lapsia ;-)

      Poista
    2. Joo, siis kommentteja positiviisessa mielessä, mut et joku sanoisi ettei voi laittaa yhtäaikaa jotain kulta- ja hopeakoruja tai korviksia ja rannerenkaita niin pah. :P

      Poista
    3. No ei kyllä tuollaista - onneksi - tuu vastaan ;-)
      Ja sitten jos tulisi, niin vois sanoa pah!

      Poista
  3. Meillä laitettiin perunat maahan viime viikolla ja täytyy sanoa kyllä, että pelto oli melko märkää. Nyt jännätään sitten tuleeko sen märän pellon seasta peruansatoa. Toiselle puolen peltoa viskoin auringonkukan siemeniä ja saa nähdä kasvaako nekään kunnolla. Tämä kevät, kun on maanviljelijöille ollut yhtä painajaista ja pellot ihan märikiä.

    isäntä värkkäs mulle laatikon johon istutin porkkananoita ja edelleen mitein tuleeko niistäkään yhtään mitään! :O

    Kyllä sä varmaan saat sen kattilallisen uusia pottuja tuosta määrästä. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mun ei todellakaan käy kateeksi viljelijöitä. Ja toivon teillekin satoa ,ei perunavelliä ;-)

      Porkkanoita mä en oo koskaan saanut kasvamaan, johtunee siitä, että pitäis harventaa ja mä sit harvennan just ne taimet ja jätän rikakruohot. Ai miten niin säälittävä puutarhuri?

      Ihanaa viikkoa sinne, josko lämpenis jo kohta?

      Poista
  4. Oman maan pottuja en ole syönyt aikoihin. Meidän klaani lopetti perunakinkerit joskus 90-luvun lopulla ja syynä tähän oli jatkuva tappelu perunamaalla. Se savinen perkele kun kiristi jo valmiiksi kaikkien hermot niin siinä ei paljon tarvittu kun kuokat viuhuivat ja kallot halkeilivat :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No tuon ymmärrän kyllä hyvin myllättyäni ton metri kertaa kaks metriä olevan laatikontekeleeni juuri. Kaupasta saa pottua - piste!

      Poista
  5. http://m.iltalehti.fi/fiidifi/2015060219794843_fd.shtml Sori kun spämmään jänisaihioita sun blogiin aina, mutta hän on hieno.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei haittaa ;-)
      Wally on söpö, mitkä hassut kopterikorvat!

      Entäs tää sitten: http://www.iltalehti.fi/fiidifi/2015060219793191_fd.shtml

      Poista

Kiitos kommentistasi!
Marjaana