Sivut

perjantai 12. kesäkuuta 2015

Muistoja hanurista...

On ollut monenlaista. Keskiviikkona oli päivällinen Hengitysliiton porukoiden kanssa ja hyvihän se meni, vaikka salaa introverttina pelkäsin uutta ja vierasta porukkaa. Esitin ekstroverttiä ja hämäsin kaikkia. Talon emäntä on toki tuttu, koska oltiin täkäläisessä maatilamatkailupaikassa. Jotenkin aivan yllätyin, kun hän lähtiessä kysyi, että saako halata, ja kuiskasi, että näytän aivan hirmu hyvältä ja elinvoimaiselta. Oli sitten pakko kertoa, että juuri heillä viime elokuussa pidetty raakaruokakurssi on ehkä syynä moiseen. Kurssin veti isännän sisko ja hän on kuulemma tulossa viikonlopuksi taas kotitilalleen tosin nyt vaan käymään eikä työn merkeissä. Jotenkin se ektroverttileikki jäi päälle annoin puhelinnumeroni, jos vaikka tapaisimme. Sähköpostia olemme lähetelleetkin, koska halusin antaa hänelle palautetta kurssista ja kertoa miten suuren muutoksen se minussa sai aikaiseksi. Juuri tuolla asiaa taas selittäessäni oivalsin, että henkinen muutoskin on aikamoinen. Nimittäin kaikkinainen huono omatunto syömisen suhteen on totaalisesti kaikonnut. Käsittämätöntä!


Kuopuksen kesäleirillä tekemät puutyöt:
Pikku-Kalle ja Jätti-Kalle


Eilen kävimme ystävän kanssa lähikaupungissa ennen iltavuoroni alkua. Tarkoituksena oli hakea vähän kuohuvaa lomani alkajaisiksi. Olimme jo pois päin lähdössä ja napanneet take away -kahvit paluumatkaa varten, kun hoksasimme, että kaikkea muuta kyllä olimme tehneet, mutta Alkossa emme käyneet. No päästiinhän sinnekin sitten ja hyvässä järjestyksessä töihinkin. Kuopus tuli leiriltä kirjastoon ja söi päivällisen ja jatkoi sitten matkaa kaverilleen siksi aikaa, kun minulla vielä iltavuoroa kesti. Keskiviikon päivällisen ajan hän oli toisella kaverilla. Minulla on ihanat tukijoukot täällä ja arki sujuu mallikkaasti. Muistan taas erityistilanteissa olla siitä kiitollinen. Tänään poika lähtee isälleen suoraan kesäleiriltä ja esikoinen tosiaan reissun heti aamusta. Vapaus koittaa kello neljä!


***


Suokaa anteeksi huono huumorintajuni, mutta suurta riemua aiheutti koko eilispäivän tunnetun haitarinsoittajan elämäkerta, jonka nimi on Hanurini muistoja.

16 kommenttia:

  1. "Kovan kysynnän johdosta jo neljäs painos!"

    :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eikä ihme, on sillä niin vetävä nimi!!!

      Poista
  2. Veikko Ahvenaisen hanurin vaiherikas elämä :-D (Anteeks! :-D :-D )
    Tukijoukot on tärkeitä ja tarpeen, silloinkin kun perheessä on kaksi aikuista. Saatika silloin, kun kaiken hoitaa yksin. Sä oot hyvä!
    Mä oon niin iloinen noista ihmisistä, jotka sanoo ääneen hyviä asioita, niinkuin nyt sullekin. Ne on niitä arjen ilostuttajia!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mä repesin ihan totaalisesti kans ;-D

      Tukijoukot on tärkeitä ja sitten ihan nekin, jotka vaan on mua varten ja kuuntelee. Ja sitten nämä positiivisen palautteen antajat <3 Yritän itsekin sanoa ääneen jos tulee joku ajatus toisesta ja sitten miettii että njääh, en mä kehtaa tai viitsi. Mutta sitten kun kehtaa ja viitsii, se ilahduttaa molempia!

      Poista
  3. Mukavaa vapaata! :)

    Mä olen huomannut, että jos on paljon porukkaa koolla niin mä olen pääasiassa kuuntelijana. ;)
    Onneksi meissä ihmisissä on sekä introverttejä että ekstroverttejä. <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Sirpa!

      Mä olen avoin kahden kesken mutta isossa joukossa usein tunnen oloni vähän ulkopuoliseksi ja olen hiljaisempi. Mutta kuten sanoit, kaikkia tarvitaan!

      Poista
  4. Tämä tuli jotenkin puskista koska mä olen aina pitänyt/luullut sua ekstrovertiksi.
    Meinaten kun ajattelee nuorempana tehtyjä liftausreissuja, sun työtäsi ja kaikkea missä sä olet mukana mutta eipä vertteys ole ennenkään ihmistä määritellyt, oli se sitten introa tai ekstroa. Sä olet hyvä tapaus ja sillä siisti.

    Mukavaa viikonvaihdetta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mä hämään hyvin, mutta oikeesti olen introvertti. Osaan kyllä olla ihmisten kanssa ja seurallinen ja rakatan työtäni, mutta omimmillani olen ihan kotona rauhassa tai sitten yhden, korkeintaan kahden ihmisen seurassa. Ja uusia ihmisiä ja tilanteita jännitän.

      Sinne kans, mukavaa viikonvaihdetta, olkoon se viimeinen ilman kattoa pään päällä!

      Poista
  5. Selvästi lukijoillasi on sama huono huumorintaju :DD

    VastaaPoista
  6. Eräs tuttava jakoi tuon fasessa ja siihen ketjuun yllättäen taisi löytyä muutama muukin hanuria käsittelevä nimeke ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hii, hauskaa, että kirja ,joka oikeasti on varmasti kiinnostava alan harrastajille, on saanut julkisuutta!

      Poista
  7. Sinäkö introvertti, en ole kyllä sellaisena sua kokenut, mutta jos, niin tervetuloa klubiin :-))
    -a

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Musta ei uskoisi, mutta sisäisesti olen kyllä ihan pesunkestävä introvertti!

      Poista
    2. No enpä mä kyllä olisi sitä sustakaan uskonut - mutta me voidaan yllättää ;-)

      Poista

Kiitos kommentistasi!
Marjaana