Sivut

lauantai 22. marraskuuta 2014

Herkkuja ja hääräämistä

Viikonloppu tuli kyllä (taas) todellakin tarpeeseen. Hermoratahieronta paitsi juotatuttaa myös väsyttää aina aivan turkasesti. Torstai-iltana kömmin sänkyyn lukemaan jo yhdeksän maissa ja ei se kello paljoa enempää ollut, kun valotkin sammuivat. Nukuin melkein kellon ympäri ja kylläpä oli virkeä olo koko perjantain. Käväisin naapurikaupungissa vaikka oikeasti ei olisi ollut varaa. Mutta kun puuttui sellaisia elintärkeitä asioita kuin teinin dödö ja shampoo sekä kahvi, oli vähän niin kuin pakko mennä. Ja ostinhan minä sen Beaujolais Nouveaun itselleni ja vielä oikein överiksi pistääkseni myös herkkujuuston sen kaveriksi. Oli nimittäin ilmaantunut ihka uusi luomusarja: Herkkutilan parhaat. Minun ehkä täytyy maistaa jokusta muutakin, porkkanajuusto kuulostaa kyllä aika mielenkiintoiselta.



Tuo Hyvä aviomies on viihteellinen mutta koukuttava kuvaus
salaisuuksista ihmissuhteissa.


Paluumatkalla hain kuopuksen koulusta ja päätimme taas heti kättelyssä, että vietämme rauhallisen viikonlopun. Samaa mieltä oli esikoinen, joka vähän myöhemmin kotiutui seuraamme. Tosin se alkaa vasta tänään, koska eilen oli siivottava pupujen huone. Pojat saavat jossain vaiheessa siivota omansa myös. Minähän tein jo osuuteni viime viikonvaihteessa. Virtaa oli vielä tuon jälkeenkin, joten käytin sen keittiössä. Paahdoin auringonkukansiemeniä napsuteltavaksi, leivoin raakamustikkakakun, suunnittelin viikonlopun ja alkuviikon kituruokalistan. Kyllä me pärjätään, kyllä me pärjätään, kyllä me pärjätään...

Illalla nautiskelimme kuopuksen kanssa MasterChef-finaalista ja kainalokkain loikoilusta lämpöpeiton alla. Kyllä tästä hyvä viikonloppu tulee!


***

Hakka. Esikoisella oli sellainen. Piti aina Helsingissä kerrostalossa asuessa varmistaa, että alla oli vähintääkin matto. Sen verran pahaa ääntä se piti. Kuopus peri sen (hyvää kotimaista laatua) ja tykkäsi yhtä lailla. Lienee myyty jossain kirpputorilla, koska enää sitä ei meiltä löydy.

Ehkä hyvä niin, koska juuri nyt on muutama ihminen, joita voisin hakalla päähän täräyttää. 

12 kommenttia:

  1. Täytyy tunnustaa että vaikka olen vanha kuin taivas niin tuo hakka on mulle täysin uusi käsite. Kyseessä lienee jonkinlainen stressinpoistoon tarkoitettu nuija tms?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hakka on perinteinen suomalainen lasten lelu
      ( http://www.juhojussila.fi/tuotteet/leikki-ikaisille/hakka/ )
      - ja itse perkeleestä, kuten Nollis totesi ;-)

      Poista
  2. Piti ihan kattoa se porkkanajuusto - mielikuvassa oli semmonen kauan kypsynyt juusto jonka rakosissa kypsyy porkkanaraaste yhtä kypsäksi... hnjääg. Mutta siinä onkin "porkkanatiivistettä", mitä se sitten lieneekin. Ihan syötävän näköistä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se oli upean väristä, mutta kyllä valkosipuli-basilika veti pidemmän korren. Ehkä joskus toiste?

      Poista
  3. Hakka-lelu on tuttu, siitä tulee aina mieleen vanha hokema "Brio - osaamisen iloa". Sitä käytin usein töissä , kun sain jonkun viheliäisen homman toimimaan seitsemännen yrityksen jälkeen :) Ja käytän sitä joskus kotonakin käsitöitä tehdessä, kun olen tehnyt-purkanut-tehnyt-purkanut jne ja lopulta saanut sen tehtyä :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joistain mainoksista tulee perheen keskeisiä vitsejä ja hokemia. Meillä kuopus on ottanu omakseen tän "En se minä ollut, se oli Pirkka"...

      Hmm, kutominen on jäänyt ihan kokonaan. Nyt innostuin yhdestä mallista mutta ei ollut varaa ostaa lankaa :-(

      Poista
  4. Meilloli pojilla Hakka myös :-)
    Ja minä tein äsken ihan tavallisia mustikkamuffinsseja paitsi liian myöhään tajusin, ettei ookaan paperivuokia kymmentä enempää, joten jouduin improvisoimaan piirakaksi, ihan ok.
    Porkkanajuusto kuulostaa hyvältä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. MUn tekis mieli kans maistaa porkkanajuustoa. Ehkä joku kerta raaskin ostaa sitäkin.

      Mä taidan kuule hilpaista sinne maistamaan ;-)

      Poista
  5. Kyllä ei tule Hakkaa tänne. Siskonpoika asui aikoinaan vauvana tykönäni lähes vuoden ja pojan suuri hupi oli se samplarin hakka. Jösses! Mut kivaa oli hänellä. Nyt meillä hakkaa vastaa mm. Ksylofoni ja vuvuzela. Joskus kumpikin esine katoaa oudosti yhtäkkiä ja yllättäen musisoijien lelulaatikosta.

    Chilijuusto olisi varmasti hyvää! Mitä noista söit?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Urpo A, basilikavalkosipulia, kuten kuvasta näkyy.

      Poista
    2. Chilijuustoa mä ekana aattelin ,mutta en uskaltanut kun jotain saksalaista kerran maistoin ja oli mun makuun liian tulista. Mutta ehkä uskaltaudun joku kerta maistamaan sitäkin. Tuo valkosipuli-basilika oli maukasta kun malttoi antaa tekeytyä huoneen lämmössä (se on mulle vaikeeta, tekee mieli imuroida kitusiinsa heti).

      Poista
    3. Niin, meillä ne vinkuvat ja vonkuvat lelut joita mun silloin lapseton veljeni muka humoristisena osti, joko katosi tai sitten niistä loppui yllättäen patterit.

      Hakka on nätti puulelu mutta kirjahyllyyn se vissiin pitäisi laittaa, ei lattialle ;-=

      Poista

Kiitos kommentistasi!
Marjaana