Sivut


tiistai 22. lokakuuta 2013

Kani kynimättä

Parilla kanilla on ollut vissiin kana kynimättä uuden mattonsa kanssa. Kun kelit kylmenivät, tilasin nettikaupan alesta pari kaislamattoa, jotta pupujen pyllyt ei palellu eikä hännäntöpö jäädy. Mitä tekevät nämä kiittämättömät lurjukset? Tappavat mattoa minkä kerkiävät. Viime viikonloppuna meinasi mitta tulla täyteen, kun heräsin mielettömään temuamiseen kello viisi aamulla. Yksi jyrsijä oli pungennut itsensä häkin ja seinän väliin antamaan matolle kyytiä. Totta kai minun sänkyni on juuri sen seinän toisella puolella. Toisaalta jyrsiminen tuo kaveruksille puuhaa ja hampaatkin saavat kaipaamaansa vastusta, joten ei kai tässä voi muuta todeta kuin money well spent. Pitäsikö tilata toiset varastoon?


Mää mitään oo tehny...


Kylmästä puheen ollen, eilen aamulla kun kurkkasin mittariin olin pudota (en yhtä karvaiselle kuin pupuilla) persiilleni kun mittari näytti -10 astetta. Minä niin aina kritisoin Etelä-Suomen väkeä, jonka talvi yllättää joka vuosi, mutta niin näytti nyt minutkin yllättäneen. Autoni on korjaajalla ja talvirenkaat samaten, joten olen minä varautunut, tavallaan. Mutta perheen vaatehuolto oli vielä vähän retuperällä. Onneksi iltapäiväksi lämpömittari kohosi plussan puolelle, niin aamulla hätäpäissään ulkovarastosta kaivetut karvakumpparit vaikuttivat harkitulta valinnalta. Ne eivät olleet: talvikengät vaan eivät enää mahtuneet jalkaan. Onneksi loppuviikoksi on sitten taas suojaa luvassa ja itse asiassa niin lämmintä, että lumesta piti nyt ottaa kaikki irti. Teimme lumienkeleitä ja aiomme ehtiä lumiukkohommiinkin vielä ennen kun tuo sulaa.


Oikealla ylhäällä on iso ja pieni enkeli,
jos oikein tarkasti katsoo. Minäkin intouduin...


***

Kana.

Heti alkoi hupi kuopuksen kanssa - vaikka aihe toki on vakava. Hän ei meinannut sunnuntai-iltana saada millään unta, taisi olla vielä syyslomarytmi päällä. Poika kömpi syliini olohuoneen sohvalla ja kertoi otsa kurtussa, että "mä en saa millään sitä ajatusta pois mielestä, että mä kuolen 85 vuoden päästä. Ja siks mä en saa unta". Hohhoijaa, ja hih - josko kuitenkaan ei ruvettaisi siitä nyt huolehtimaan?

10 kommenttia:

  1. Onkohan leukaperät nyt kipeinä, kun noin kovassa jumpassa ovat olleet ? Päivän piristävä pupupäivitys. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se vastaaa varmaan vaan sellaista normaalia naisten iltaa juoru... tarkoitan päivityksineen noin niin kuin leukaan kohdistuvalta rasitukseltaan ;-)

      Poista
  2. Kani on ihan viattoman näköinen. ;)

    VastaaPoista
  3. Eikös kaneille ole oikein sellaisia versoja vai mitä tikkuja ne ovat? Kummiskin vähän vahvempaa tavaraa jonka kanssa pitäisi mennä enemmän aikaa mutta kun oikein ajattelee, niin onhan matoissa enemmän neliöitä syötävänä ;D

    Voi Kuopus raukkaa ja sun tosiaan täytyy saada moinen pohdinta hänen päästään pois tai kaverin elämästä tulee todella piiiitkä ja surun täyttämä taivallus. On se kyllä semmoinen jätkä ettei paremmasta väliä :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Me ostetaan niille sellaisia siemenpäällysteisiä purutikkuja mutta niistä tehdään selvää hujauksessa ;-) Matosta tosiaan riittää iloa pidempään!

      Luulen, ettei tuo ajatus kuitenkaan koko aikaa siellä pienessä päässä jyllää, luulen ma. Tai toivon. Hassu pikkukaveri, toden totta!

      Poista
  4. Tuo sinun kuopuksesi ilahduttaa meitä kaikkia;) Hauska vesseli.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihanaa jos näin on! Alun alkaen rupesin kirjaamaan näitä "sutkautuksia" lähinnä itselleni kun podin tunnontuskia etteivät jää mihinkään muistilokeroihin ja kuitenkin osa on todellisia helmiä.

      Poista
  5. Pupun ilme on kyllä mahtava :D

    VastaaPoista

Kiitos kommentistasi!
Marjaana