Sivut

perjantai 21. kesäkuuta 2013

Ruokaa, ruokaa, enemmän ruokaa

Täytyy pikku hiljaa aloittaa Kreikkaraportit. Niitä tulee useampikin siellä täällä. Kuten mainitsin, loma meni mitä mainioimmin. Otimme varsin rennosti koko viikon, osaksi tarkoituksella, osaksi olosuhteiden pakosta. Ystävä oli ollut jo kotiSuomessa vähän puolikuntoinen ja lentokoneen mahtava ilmastointi paineenvaihteluineenhan sai sitten korvat ja nenän ihan kunnolla tukkoon. Hän kävi jopa paikan päällä lääkärissäkin saamassa nenäsuihketta - oli kuulemma sujuvaa ja hyvää palvelua. Ja korvaspesialisti oli ollut komea nuori kreikkalaisuros. Siinä vaiheessa minullakin rupesi vähän toista korvaa kipottamaan. Esikoinen puolestaan sai puolessa välissä viikkoa flunssan joka ei onneksi kovin pahaksi äitynyt. Parina päivänä piti ottaa vähän rauhallisemmin ja antaa hänen nukkua aamiaisen ohi.





Aamiaisen olin maksanut siksi, että lasten kanssa se vaan on hyväksi havaittu konsti. Jos tällä porukalla käy joka aamu kuppilassa kunnon aamiaisella tulee se paljon paljon kalliimmaksi kuin hotellissa. Tankkasimme siis kunnolla aamupäivällä ja aika pitkälle iltaan yleensä sillä pärjäsi. Kerran päivässä tai alkuillassa nautiskelimme sitten ulkona porukalla oikein kunnon aterian. Tässä välissä saattoi päivän kuumimpaan aikaan olla siesta huoneessa ja pieni välipala siellä. Minulle ei lämpimässä tule ollenkaan kunnon nälkää joten elelin salaatilla, tsatsikilla ja juustolla. Joka aterailla maistoin jotain uutta juustoalkupalaa: kefalotiria, kalitsouniaa, saganakia tai juustokroketteja. Kertaakaan en pettynyt tai jäänyt nälkäiseksi. Esikoinen herkutteli kalalla jota minäkin sitten aina vähän sain maistaa, ennakkoluuloinen ja nirso kuopus taas eli pizzalla, pastalla ja ranskalaisilla koko viikon.




Ei kahta ilman kolmatta... Minun ruokanautintoani häiritsi yhden päivän vatsaoireet. Olen yleensä oikea peltivatsa eikä mikään saa mahaani sekaisin. Paitsi nyt. Yksi päivä meni yrttiteellä, kivennäisvedellä ja pöpöjä tappavalla ouzolla, mutta onneksi seuraavana päivänä tauti oli tiessään ja ruokahalu vähintäänkin entisellään. Tarkoitus on jatkaa samaan malliin kotonakin, siis syömisten suhteen. Kuten kuvasta näkyy, löysin jo täydellisen varustuksen tsatsikia varten. Enää täytyy lahjoa esikoinen kokiksi tai tyytyä tekemään itse. Kirja ja tsatsikimausteseos ovat tuliaisia reissusta ja aiomme kyllä kokeilla yhtä jos toista muutakin reseptiä jahka ennätämme.

***

Olin keskiviikkona myymässä kirpputorilla. Yllättävän iso summa muodostuu pienistä puroista, hinnat kun olivat kahdesta seitsemään euroon. Hirveä homma siinä vaatteiden ja tavaroiden lajittelussa, hinnoittelussa, roudaamisessa ja esillepanossa kyllä on. Tänä kesänä on onneksi luvassa vielä kaksi kesätapahtumaa ihan täällä omalla paikkakunnalla, joissa on myös kirpputori. Kolme kärpästä yhdellä iskulla! Ja mukavaahan se on kun mikä: sosiaalista, hauskaa höpöttämistä ja huulenheittoa. Minä niin kuulun tänne. Oi onnea.

14 kommenttia:

  1. Mitä, kirpputori?!... ja minä en tiennyt ollenkaan... :(

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minä koitin vähän Sepolta ja Kaisalta kysellä josko tiedotus olisi ollut liian vähäistä mutta ei kuulemma. Mutta jos sinä et edes tiennyt niin taisin olla oikeassa!?! Se oli vissiin "naistyön" järkkäämä, rahat meni lähetyksen hyväksi ja sillai. Seuraava olisi vanhalla seurakuntakodilla 31.7-3.8. ja sieltä voi varata pöydän Kaisalta. Itse ei tarvitse päivystää paikalla.

      Poista
  2. Ihania herkkuja on ollut reissussa! :) Hyvä ettei vatsatauti vaivannut pidempään.

    Jonnekin kuulumisen tunne on tärkeää. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mulle se yhteisöönkuulumisentunne on todella tärkeä. Paitsi että saan niitä ilon elähdyksiä näistä maisemista, niitä tulee myös ihmisten kohtaamisista, siitä, että jutustellaan niitä näitä, että mut itedetään ja musta pidetään. Se on ihanaa!

      Ja reissuherkut on tarkoitus kotiuttaa tännekin, tänään tehdään tsatsikis ;-)

      Poista
  3. Eikös hyvässäkin reissussa aina parasta ole kotiin paluu;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tiedätkö, totesin juuri, että taidan olla tulossa vanhaksi kun ajattelin, että "ah, oma sänky" ;-) Ennen sillä ei ollut minkään valtakunnan väliä mihin sitä päänsä kallisti vai kallistiko ollenkaan.

      Poista
  4. Nam, Välimeren alueella ruoka on yksi matkan kohokohdista. :-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sanopa muuta! Voisin elää kesät talvet noilla antimilla jos joku vaan ne minulle väsäisi!

      Oikein antoisaa juhannusta sinulle

      Poista
  5. Ai se oli se lähetysillan kirppari... Tiesin kyllä sen - uutisoinhan siitä kotisivuille ja Facebook-sivulle ja kirkollisiin. No, ehkä sitten siihen seuraavaan saan aikaiseksi varata pöydän.

    VastaaPoista
  6. Argh, ruokaa joka on ollut varmasti hyvää.Niinhän se onettä reissujen parasta antia ovat uudet elämykset ja siksi en tajuakaan ihmisiä jotka menevät etelään vetämään päänsä täyteen ja makaamaan rannalla. Senhän voi tehdä täällä kotonakin?!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Totta, reissussa pitää syödä, syödä ja syödä - ja vähän juoda mutta enimmäkseen syödä ;-)

      Poista
  7. Ihania kuvia .. vatsatauti tulee ja menneee ei haita ... tärkeintä on nautiia lomasta ja hyvästä seurasta ... Ihana Juhannusta ja seuraa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitso Nata, oikein mainiota juhannusta sinnekin!

      Ruoka oli Kreikassa todella hyvää, ja kotona tekemästämme tsatsikistakin tuli oikein maukasta.

      Poista

Kiitos kommentistasi!
Marjaana