Sivut


torstai 16. toukokuuta 2013

Pieniä ihmeitä

Ruikutin eilen oikein kunnolla ja täytyy sanoa, että kun jaksu on vähissä, pienetkin vastoinkäymiset kasvavat vuoren korkuisiksi. Aamu alkoi samoissa merkeissä. Kahvi kiehui pöydälle eikä seminaari edelleenkään oikein innostanut. Mutta päivä parani kohisten, ja loppujen lopuksi seminaari oli ihan ok, vaikka kasvissyöjille ei oltu ruokaa varattukaan (tämä aina raivostuttaa minua, allergiat ja ruokarajoitukset ovat nykyään niin kovin tavallisia, että pitäisi kyllä vähintään kartottaa ja kysellä etukäteen). Pari aivan mahtavaa kahdenkeskistä keskusteluakin minulla kollegoiden kanssa oli, joten päivän anti jäi plussalle.


Tästä ei voi kun päivä parantua...

Kun pääsin kotiin ja blogini pariin, teidän lämpimät ja ihanat kommenttinne kohottivat mielialaa entisestään. Kiitos kaunis ihan kaikille! Lisäksi soin itselleni ja pojille tilipäivän kunniaksi - ja helpottaakseni vähän pitkäksi venyneen työpäivän jälkeistä stressiä - noutopizzat. Söimme ne ulkona, minä korkkasin kylmän siiderin ja pojat saivat kuopuksen synttäreiltä jääneen jäätelökakun lopun jälkiruoaksi. Ihanan leppoisaa!

Osaan kyllä leppoistaa ja helpottaa silloin, kun en jaksa. Kuopuksen toissapäiväiset synttäritarjoilutkin ostin suoraan kaupasta sen sijaan että olisin itse leiponut ja laittanut. Enkä siivonnut. Silloin, kun tupa tulee täyteen eskari-ikäisiä, kukaan tuskin katsoo, onko meillä kovin siistiä. Ja lähtiessä ei ainakaan ole, joten siivoamattomuus on pelkästään viisasta. Tuon ikäiset eivät myöskään ole mitenkään erityisen innostuneita kakuista, ainakaan minun kokemukseni mukaan. Jäätelökakku ja valmiskeksit sekä riittävä määrä karkkimässyä on heidän käsityksensä mahtavista tarjoiluista, niillä siis mentiin.


...vaikka näin!


Mahtavaa oli myös se, että postilaatikkoomme oli ilmestynyt lappu, että vettä saa taas käyttää. Sen kunniaksi kippistimme vielä ystävän kanssakin terassilla ihanassa aruringossa. Enne tosin vedellä... Tästä se kesä lähtee, tulppaanitkin aukesivat eilen. Tuossa kuvassa kaksi vasemman yläkulma kuvaa on otettu aamulla ja oikean alakulman kuvat iltapäivällä. Ihmeitä tapahtuu tähän aikaan vuodesta päivittäin. Nyt toivotaan oikein aurinkoista ja ihanaa kesää.

***

Riihikuiva. Eilen oli tosiaan tilipäivä. Harvemmin on käteistä enää kovin paljoa lompakossa (tai tililläkään, sen puoleen) nykyään.

10 kommenttia:

  1. Upea juttu, että saatte taas käyttää vettä!:-) Varmasti helpottaa elämää - vesi on "perusvaruste".

    Eskari-ikäisten synttäreillä ovat varmasti tärkeintä kaverit, karkit, leikit ja lahjat.:-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sanopa muuta, vesi on kyllä perustarve. Ja sen merkityksen ymmärtää tosissaan vasta kun se on katkolla!

      JA juuri nuo mainitsemasi asiat tuntuvat olevan lapsukaisille tärkeimpiä. Ja ihan parasta oli kuopuksen puoliparvi joka olikin merirosvolaiva ,-)

      Poista
  2. Hurraa vedelle, kolleegoille ja tulppaaneille!!

    VastaaPoista
  3. Nyt menit kyllä tulppaanien kanssa ohi... Olin ihan varma, että minun tulppaanini aukeaisivat eilen, mutta pihtaavat, mokomat!

    Hienoa, että vesiasia on kunnossa :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jihuu, tulppaanipisteet plakkarissa! Tuo on joku pieni matala lajike, joka iloisesti tosiaan aukesi eilen. Oikeassa alakulmassa on ihan pikkuruinen kuva "tavistulppaaneista" jotka vielä kyllä vähän pihtaavat nekin.

      Ja toinen jihuu vedelle. Taidan lämmittää sen kunniaksi saunan heti kun pääsen kotiin ;-)

      Poista
  4. Mahtavaa, nyt oikein piiiitkä suihku sen kunniaksi, että sitä vettä on taas tarjolla :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jep, lämmitettiin sauna, vaikka ulkona olisi ollut melkein vastaavat olosuhteet tarjolla. Ah, mikä nautinto!

      Poista
  5. Vettä! Nyt sitten lutraamaan kunnolla! Oikeesti, varmaan tuntuu hienolta sen pitkän "kuivuuden" jälkeen. Toivon lisäksi että sun polkusi olisivat kevyet ja kaikki asiat hoituisivat ilman ylimääräisiä ongelmia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tiedätkö, sitä minäkin toivon. Hoksasin juuri tänään, miten pirun kovilla taas olen (ollut). Mutta täältä on vaan yksi tie - ylöspäin.

      Poista

Kiitos kommentistasi!
Marjaana