Sivut

sunnuntai 28. huhtikuuta 2013

Sitä sun tätä

Perjantaista tuli mukavampi kun olin ajatellut. Koska viisaudenhammasta ei poistettukaan, vietimme vapaailtani ystävän kanssa syöden hyvin ja viinilasien kera lötköttelimme sohvalla ja katsoimme Voice of Finlandin finaalin. Minun ääneni olisi kyllä mennyt Emilia Ekströmille voittajan sijaan. Edesmenneen Aki Sirkesalon Mysteriet -biisi oli nappivalinta. Vieläkin menee kylmät väreet kun ajattelen sitä. Aki levätköön rauhassa, kävin jokusella hänen keikallaan aikanaan ja jalan alle se musiikki vaan aina meni. Ikimuistoisin oli ehkä Jari Komulaisen vanhalla sukellusveneellä Hietsun rannassa. 

Esikoinen tuli lauantaina kotiin Helsingistä, jossa oli Nuorisovaltuustoreissulla ja pääsi tutustumaan lehden, radio- ja tv-ohjelmien tekoon. Oli ollut antoisa matka, niin kuin ohjelmasta voi päätellä. Illan päälle saunoimme ja rapsuttelimme pupuja ja sen sellaista rentoa. Tänään, jahka kuopus tulee, menemme katsomaan Mauri Kunnaksen kirjaan Apua, merirosvoja perustuvaa näytelmää. Kunnas on kova sana tässä iässä, joten kuopus on aivan innoissaan. Minä myös. Kuopus oli innoissaan myös kouluun tutustumisesta torstaina. Käväisivät silloin isänsä kanssa työmaallani ja kuulin mietteet tuoreeltaan. "Mä voisin aloittaa heti huomenna koulun, siellä oli niin kivaa!" Oli pakko laittaa palaute myös tulevalle opettajalle sähköpostilla tiedoksi. Mutta odotellaan nyt vielä elokuuhun saakka.

Ai niin, kävihän minun autoni katsastuksessakin perjantaina - ihana korjaajani sitä siellä käytti. Hylättyhän tuo näytti lapussa lukevan, mutta sitä minä vähän odottelinkin. Käyn huomenna kuuntelemassa tuomion, että miten fataaleista vioista on kyse. Josko tuo ranskatar nyt minua vielä vuoden kyytisi. Ja jos tässä sinä aikana vaikka tapahtuisi ihme ja pääsisimme keskustaan asustelemaan voisin antaa ranskattarenkin sitten levätä rauhassa. Tiedä häntä, toivossa on ainakin hyvä elää. Mutta totta puhuakseni nyt, kun kevät etenee ja suunnittelen paviljongin pystyttämistä terassillemme vapuksi, ei minulla ole niin hirveä kiire tästä mihinkään. Kun saisimme ne vedet vielä...






***

Pehmolelu. Kuopus eräänä iltana sängyssä: "Mua rupeaa aina väsyttämään kun mä haistelen Pikku Nälän pyllyä."

8 kommenttia:

  1. Noiden vanhojen autojen kanssa on minullakin aina jännittämistä, että miten paljon pitää korjauttaa (=kuluu rahaa), että menee läpi katsastuksesta. Kohta on tämä nykyinenkin Volvo maksettu moneen kertaan korjauksissa. Vaan kun sillä on niin mukava ajaa;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minäkin toivon, että tuo Pösö minua vielä palvelisi. Sain kortin kolme vuotta sitten ja tämä autoni on suunnilleena ainoa, jota autokoulun jälkeen olen ajanut. Vielä kun en pidä itseäni hirveän hyvänä kuskina, tuntuu työläältä ajatukselta opetella uuden auton kujeet.

      Mutta josko tämä vielä jaksaisi?

      Aurinkoista sunnuntaita sinne!

      Poista
  2. Jos sinulla on hyvä autokorjaaja, niin eiköhän se ranskatar vielä tule kuntoon :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minulla on ihana auton korjaaja, todella. Kun minun piti kärvistellä viisaudenhampaan poistossa hän otti ja käytti auton katsastuksessakin minun puolestani. Osittain siksikin, että voisi kuunnella ja arvioida mitä vikoja autossa on syytä korjata että menee sitten seuraavan kerran läpi. Mulla kun tuollaiset asiat menee toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos kun en niistä mitään ymmärrä.

      Poista
  3. Teillä on kiva lelu ja sain hyvät naurut taas. Kiitos .. Meilläkin tänään vaihdetiin renkaita. Minä vaan katselin ja mies vaihtoi. Muuten on mennyt viikonloppu hyvin ja rauhallisesti ... Kohta taas maanantai ... ja toukokuu ja vappu !!!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vappu on täällä ennen kun arvataankaan. Mun simalle taisi käydä huonosti, en ole varma rupesiko se käymään lainkaan. Laitoinkohan hiivan liian kuumaan?

      Pikku Nälkä on se kaikista rakkain unikaveri joka reissaa joka paikkaan mukana. Kerran sattui katastrofi ja se unohtui Kanariansaarille. Onneksi esikoinen bongasi Huuto.netistä uuden ja saatiin korvaava kaveri. Nyt tästä pidetään tosi hyvää huolta.

      Poista
  4. Ties vaikka siellä autokorjaamolla olisi sopivainen kevätpörriäinen. Se on semmoinen miesten keskittymä-paikka :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi hahhaa, viimeksi kun tulin sieltä ulos, oli ovella kaksi sellaista pörriäistä että oksat pois. Toinen oli päissään kun käki ja toinen kuskina. Se, jolla ei enää silmä oikein pelannut kysyi multa, että "ootko sä henkilökuntaa?" Meinasin revetä... paitsi oisinhan mä voinut olla vaikka sihteeri?

      Poista

Kiitos kommentistasi!
Marjaana