Sivut

sunnuntai 21. huhtikuuta 2013

Kolme eikun kaksi karhua

Kaikista taustalla vaanivista ikävistä asioista huolimatta viiikonloppu on ollut oikein mukava. Perjantaina paistoi päivä niin mahtavasti kotiterassille että jo kokeilin josko siinä olisi tarjennut istahtaa. Ei ihan vielä, tuuli oli niin kova. Otimme sitten kovin rauhallisesti ja sama meininki jatkui lauantaina. Kävimme sentään kirpputorilla ja sieltä mukaan tarttui kaksi kaveria. Kuopus osti ne omalla rahalla ja tinki vielä toisesta. Me olemme vähän koittaneet opetella rahan arvoa, sitä, ettei se kasva puussa. Kovin vähissähän nuo tuon ikäisen tienestit tietysti ovat, mutta kun on vähänkin omaa rahaa, oppii säästämään tiettyä tavoitetta varten, odottamaan ja sitten iloitsemaan, kun vihdoin sen saa. Ei tule kaikki eteen kuin Manulle illallinen.


Nämä kirpparilta kotiin matkalla olevat kaverukset
herättivät jonkin verran hilpeyttä ohikulkijoissa.


Huomaan, että tämä on kuopuksen kanssa paljon vaikeampaa kuin esikoisen kanssa aikanaan. Johtuuko siitä, että aika on muuttunut, vai siitä, että elintaso on (tai siis oli, vielä kun olimme naimisissa kuopuksen isän kanssa) vähän parempi kuin silloin kun esikoinen oli pieni. Hän oppi nopeasti, että asioita voi toivoa lahjaksi, mutta että ruokakaupasta ei osteta leluja eikä herkkujakaan muuta kuin karkkipäivänä. Kuopus on käynyt kovempaa koulua. Nyt on ihana huomata, että olemme menossa kohti parempaa. Hän säästää vaikkapa Angry Birds-pehmolelua (18€, voitteko kuvitella?!?) varten, mutta sitten kirpputorilla hoksasi, että "mä saan täältä samalla rahalla paljon enemmän ja isompia ja jääkin vielä". Kaupassa kirpputorin jälkeen ei edes harmittanut, vaikka siellä niitä lintuja olikin. "Säästän vielä ja sitten voin ostaa tuollaisen." Kyllä, olin ylpeä. 

Loppupäivä lötköteltiin kotona, ihailtiin pihaa, saunottiin ja katsottiin Avaraa Luontoa popcorneja natustaen. Ystävä liittyi seuraan ja nautiskelimme vähän viiniä. Nyt minulla on paitsi lupa parkkeerata miten mielin, myös lupa kommentoida parin viinilasin jälkeenkin. Ainakin Nollavaimon blogissa. Ihanaa, minähän voin kohta elää kuin pellossa!


Innostuin siivoamaan keittiön tason,
pitäisikö tänään laajentaa muuhun kämppään?
Ans kattoo...
(Alakuvassa kiiwin karvoja hedelmätarjottimen alta)


***

Hunaja. Honey, honey. Tämä kilpailee aika korkealla hupaisien yhdentekevien sanoitusten Top 10:ssä. Se on sellainen lista jolle pääsevät biisit joita hoilaamme ajattelematta lainkaan mitä sanoituksessa on tarkoitus ilmaista. Ylivoimainen ykkönen tällä listalla on Obladi-oblada. Jessus!

6 kommenttia:

  1. No hyvin on kuopukselle mennyt oppi perille ja se on asia mistä hän varmasti tulee kiittämään sinua jonain päivänä. Nykymaailman suuntaus kun on se, että kersat saavat kaiken nenänsä eteen valmiina koska "ne ovat lapsia". Sitten täysikäisyyden kynnyksellä ja sen jälkee vanhemmat ovat kusessa kun kaksimetrinen jälkeläinen retuuttaa heitä vaatien rahaa, töitä hankintojen eteen kun ei huvita tehdä. Hyvä sinä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toivon, että nää opit kantaa pitkälle tulevaisuuteen. Lapsia ei kyllä saa paapoa pilalle, maailma on vaan välillä niin karu paikka, että on parempi kun edes jonkinlaiset eväät siihen ja siinä pärjäämiseen saa kotoa.

      Poista
  2. Fiksu poika :) Ja aika komeita nalleja on löytynyt.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mustakin nuo on komeita, tosin säikyn niitä aina kun silmäkulmasta näen, koska istuvat/seisovat missä sattuu.

      Poista
  3. Kuopuksesi on fiksu! :) Lapselle on hyväksi opetella rahan arvoa ja mitä milläkin rahalla saa ja säästämistä myös. :)

    Hyvää alkavaa viikkoa! :)

    VastaaPoista
  4. Tuo, että olet opettanut lapsen säästämään ja odottamaan tavoitetta on oikeasti tulevaisuutta varten äärimmäisen tärkeää. Se on kuitenkin aika monesti elintason lasku odotettavissa, kun lähtee lapsuudenkodista omaan kotiin. Jos on tottunut kaikkitännemulleheti-elämään niin uskoisin niiden nuorten olevan niitä, jotka huomaa 19-vuotiaana, että ulosotossa on kymppitonnin edestä pikavippejä. Ihanat kaverukset ja toinen vielä tingittyyn hintaan, mahtavaa :)

    VastaaPoista

Kiitos kommentistasi!
Marjaana