Sivut

tiistai 5. helmikuuta 2013

Katson sineen taivaan

Näen siellä aurinkoisia asioita:

Perhe on koossa taas. Kuopuskin tuli eilen isältään ja ilta kuluikin sitten aikalailla silitellessä ja sylitellessä.

Voitteko kuvitella, suunnittelemme jo kuopusen isän kanssa kesälomiamme ja kuopuksen tapaamisrytmiä niihin liittyen? Hän jopa ilmaisi, että voisin laatia ehdotuksen - jonka jo heti intopiukeana teinkin - koska hänen aikataulunsa joustavat paremmin kuin minun. En usko tätä todeksi! Jos kaikki menee hyvin, kuopus saa taas pitkän pitkän loman ennen kun koulu sitten elokuussa alkaa. Ihanaa!




Sitten vähän tummia pilviä:

Olen tössinyt yhden laskunmaksun kanssa siten, että käyttäessäni valmiiksi tallennettua maksupohjaa en ollut muuttanut summaa oikeaksi. Normaalitapauksessa tästä olisi seurannut maksumuistutus ja homma olisi ollut siinä. Kyseessä oli kuitenkin ajoneuvovero ja vaivaisen kuuden (6!!!) euron vuoksi autoni on ajokiellossa. Jippii! Maksoin puuttuvan osan ja tulostin kuitin kalenterin väliin. Jännitystä elämään: jos poliisi huomenna pysäyttää, ei voi olla varmaa, että maksu vielä heillä asti näkyy...

Tämä on vähän kumpaistakin, ihan katsantokannasta riippuen: etätyöoikeusasia etenee.

Samoin tämä: taas uusi rivitalokaksio tuli myyntiin. Menen katsomaan sitä ensi viikon keskiviikkona ja siihen saakka voinkin haaveilla ja toivoa. Se on hyvän kokoinen, ihanalla paikalla kävelymatkan päässä keskustasta, lähellä työpaikkaani ja kouluja. Päätyasunto, kivan kokoinen piha, järvinäköala (!) ja varmaan ihan kohtuullinen hintakin. Sitten näytön jälkeen voinkin palata todellisuuteen. Rakennusvuosi on -77.

***

Katson taivaalle. Saisi tuo lumentulo jo lakata. Tälle päivälle sitä ei vissiin ole luvattu, mutta viikonvaihteessa tuli ihan kiitettävästi ja huomenna kai lisää. Minä alan nimittäin odotella kevättä. Talvi on mennyt joutuisasti, mutta aurinkoa on ollut ihan liian vähän. Seuraavaan kymmeneen päivään ei ennusteen mukaan myöskään näy pilkahdustakaan. Toisaalta ne helmikuun aurinkoiset -29 asteen pakkaspäivät voisin skipata myös. Hmm, hankalaa!

2 kommenttia:

  1. Paljon positiivisia juttuja,varsinkin tuo kuopuksen kesäloma.Pidän myös peukkuja sen kämpän suhteen ja voihan olla että nyt lykästää, sillä valmistusvuoden perusteella ei ole kyse mistään "pullotalosta" vaan ilma kiertää vähän niin kuin sen pitääkin.
    Kevät tulee vaikka nytkin on harmaata, ei se kuitenkaan ole sellaista harmautta kuin synkimpään aikaan. Eilen ajelin lääkäriltä kotiinpäin ja aurinko näyttäytyi sen verran pitkään ja lämpimästi, etä tiessä olevat ajourat alkavat leventyä! Tästä ei mene kovinkaan pitkään kun lumiraja on tienpenkalla josta se katoaa ojan pohjalle, ah autuutta ja lämpöisiä kelejä. Valkoinen helvetti on loppumassa ja se on asia mistä auringon lapsena olen enemmän kuin mielissäni.
    Mitä parhainta tiistai sulle, pusujen kera tietty!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hihii, sinne samoin, tiistaita ja pusuja.

      Meillä vielä on lunta ja lisää tulee niin, että on vaikea uskoa kevään tulevan. Toisaalta päivä on jo ihan selvästi pidentynyt: tänäkin aamuna kun ajelimme päivän puuhiimme, taivaanrantassa kajasti kaunis rusko - aurinko oli jo nousemassa. Samoin iltapäivällä näkee vielä eteensä kun töistä lähtee, joten pimein aika on todellakin takana.

      Poista

Kiitos kommentistasi!
Marjaana