Sivut

perjantai 4. tammikuuta 2013

Täydellinen nainen?

Lomalla oli aikaa lueskella höpölehtiä. Löysin parikin artikkelia, jotka herättivät minussa ajatuksia naisena olemisesta. Tämän mukaan minä olen niin kaukana täydellisestä naisesta kuin olla vaan voi. "Täydellinen" nainen on mm. kiinnostunut autoista (miksi ihmeessä?!?) ja puutarhan hoidosta (terkut vaan Kanervalle, en voi enää ikinä lukea puutarhanhoidosta ilman kaksimielisiä ajatuksia). Vaikka tämä ihannelady pitää kasvisten kasvattamisesta, ne eivät ole hänen lempiruokaansa, vaan kunnon pihviä pitää saada. Hän ei myöskään koskaan juo kahvia tai teetä. Minä pysyn käynnissä ja järjissäni kahvilla. Teehen tosin kosken vain hätätapauksissa. Ehkä minullakin on toivoa?


Tämä on teekukka. Uskomattoman kaunis "otus"!


Ei ole. Tämä täydellinen nainen harrastaa ulkolajeja, on urheilullinen ja terve. Minä en edes osaa kirjoittaa sanaa urheilullinen, se vääntyi jatkuvasti muotoon uhreilullinen. Tai siis urheilenhan minä. Naprapaatin käskystä olen solmussa jumppakuminauhan kanssa. Visusti sisätiloissa. Ja viinipullon korkki suussa. Älä vaan kysy! Tauteja ja diagnooseja en tässä ilkeä luetella, mutta sen verran olen kertonut, että niitä kyllä löytyy, useampiakin.

Vaaleahiuksinen, sinisilmäinen. Not. Milon Venuksen näköinen? In my dreams. Painoindeksinikin on ihan väärä. Mutta tiedättekö, se ei haittaa minua lainkaan. Olen tyytyväinen itseeni tällaisena. Se, mihin en ole tyytyväinen, on tämänhetken naisihanne. Tiedän, että me "kypsempään ikään" ehtineet emme siitä niin piittaa, mutta olisi hirveää olla nuori nainen tänä aikana. Nuorten naisten kohtuuttomista paineista luin sen toisen ajatuksia herättävän artikkelin.

Minulla on kokemusta vain poikien kasvattamisesta ja siitäkin enimmäkseen täällä maalla. En edelleenkään väitä, että mikään paikka enää nykyään olisi lintukoto, mutta vähän pidempään nuo täällä saavat kai lapsia olla. Ja hivenen vähemmän on huonoja aktiviteetteja tarjolla. Hyvistä sen verran, että esikoinen hommasi itselleen TET-paikan lähikaupungista tuttaviemme kahvi- ja teekaupasta. Mielenkiintoista! Hoitelimme myös yöpymisasiat niin, että lähtee kotoa maanantaina ja palaa vasta perjantaina. On ensin kuopuksen isän luona pari yötä ja sitten äidilläni toiset kaksi. Niin, tämä tosin tapahtuu vasta huhtikuussa. On vissiin perinyt (täydellisen) äitinsä ennakoivan luonteen?!?


Joku olisi kumminkin kysynyt... Minä olen vain kuuliainen!

No luin minä kolmannenkin artikkelin. Ei olisi pitänyt. Onhan se tämänkin käsitys täydellisestä naisesta. Ei napannut näilläkään kriteeteillä: minä käytän pyöräilykypärää ja laitan oveni lukkoon jahka nämä kaksi muuttavat kotoa pois ;-)

***

Näkökulma täältä. Tämähän oli yhtä näkökulmaa koko postaus, eikö vaan ollutkin!?!

10 kommenttia:

  1. No mistäs nyt tämmöinen postaus?
    Älä kuule rakas Marjaanani morkkaa itseäsi, täällä on ainakin yksi joka on kovinkin tykästynyt siihen naiselliseen olemukseen kuin myös siihen, mitä siellä suloisessa päänupissa liikkuu <3 !
    Eli pipo pois silmiltä ja arkistoja penkomaan, tässä sitä yhtä *köh* kuvaa minä vaan...josko sähköpostiin.... ;D
    Hauskaa perjantaita!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eheh, en minä morkkaakaan! Taisin tuolla välissä todeta, että olen tyytyväinen itseeni sellaisena kuin olen. Älä siis huolestu ;-)

      Pirteää perjantaita sinnekin!

      Poista
  2. Vai puutarhan hoito tekee täydellisen naisen? Minulla on täysi työ pitää huonekasvit hengissä ja useammin epäonnistun kuin onnistun. Olen hyväksynyt sen osaksi itseäni. ;)

    En näköjään noilla muillakaan kriteereillä ole täydellinen, mutta ei haittaa. Onneksi olen minä. Ja onneksi sinä olet sinä! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Just niin, olen täydellisesti samaa mieltä! Kriteerit ja stereotypiat on persiistä, sanon minä.

      Huonekasvit on meillä pannassa kun multa kerää hometta. Paitsi ettei varmaan minun hoidollani keräisi. Kuivahtaisi vaan kuten kukkasetkin.

      Poista
  3. Vanhan tarinan mukaan täydellinen nainen ajattelee kuin mies, käyttäytyy kuin hieno nainen, näyttää nuorelta tytöltä, tekee työtä kuin hevonen ja syö kuin varpunen. Että tästä voisi olla hyvä aloittaa... :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jumaliste Polka, seinä sen sanoit! Tuollaisen eukon kun saisi... ;D

      Poista
    2. Sen täytyy olla tosi vanha sanonta, koska ei päde ainakaan minuun ;-)

      Mutta täytyy ottaa onkeeni, kuitenkin!

      Ja Peppone: voin vinkata, ettei kannata ihan vielä heivata omaa pihalle. Voi nimittäin olla vaikea (lue: todella vaikea. Ei vaan Lue: mahdoton) löytää tuollaista ihmeolentoa...

      Mainiota viikonvaihdetta kumpaisellekin!

      Poista
  4. Tulin blogistaaniselle vastavierailulle ja poikkeilen paremmalla ajalla uudelleen :) Mää tulen taatusti viettämään täällä monta mahtavaa hetkeä, kun pääsen keskittymään vanhempiin postauksiin :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tervetuloa matalaan majaani, Kiki! On minulla muistaakseni yksi vessa-aiheinen postauskin ;-)

      Poista

Kiitos kommentistasi!
Marjaana