Sivut

sunnuntai 9. joulukuuta 2012

Pikkujoulua ja pientä puuhaa

Minun pidennetty viikonloppuni on sujunut oikein hyvin. Itsenäisyyspäivänä, kun pahimmat pakkaset laantuivat, pinkaisimme ystävän kanssa lenkille. Tekipä muuten hyvää. Siinä veuhtoessa hartiajumikin vähän helpotti. Autoton elämä olisi siinäkin mielessä tervetullutta, että tulisi tuota hyötyliikuntaa ihan pakostakin harrastettua. Toki tiedostan, että taatusti tulisi hetkiä, kun autoa todella kaipaisi, mutta olisin silti siitä valmis luopumaan. Olen sen verran tuore autoilija (jouduin ajamaan kortin 2,5 vuotta sitten kun muutimme keskustasta tähän asuntoon), ettei se identiteetti kovin syvässä istu. Itsenäisyyspäivän ilta menikin ihan siinä samassa turhassa touhussa kun parilla miljoonalla muullakin suomalaisella.


9.


Perjantaina päätin jatkaa samaan malliin ja reippailin reppu selässä kauppaan. Kolmen kilometriä suuntaansa. Pitipä sitä vielä illalla yhdessä näytössäkin kipaista joten luulen, että kohta olen jo ylikunnossa ja ainakin melkein jo kärsin raittiin ilman myrkytyksestä - paitsi siellä asunnossa. Paska! Loppuilta menikin sitten loikoillessa niin kuin lomalla kuuluukin. Saunoimme ja katsoimme esikoisen kanssa leffan asiaankuuluvien herkkujen kera. Pitihän ne vaivalla poltetut kalorit saada takaisin. Lauantaina käväisimme paikkakuntamme perinteisillä joulumarkkinoilla. Samalla reissulla esikoinen lähti mummilaan, joten saimme sitten viettää pikkujouluja kahdestaan ystäväni kanssa. Mukana menossa juhlajuomien lisäksi Kaken kala ja suolasuklaa - taas. Oih!




Markkinoilla oli hakusessa lintujen ruokinta-automaatti takapihalle, kun edellisvuotinen on mystisesti kadonnut. Olen saattanut ulkovaraston siivousvimmassani sen heittää pois, jos se on ollut vähänkään homeinen, mutta mitään muistikuvaa tästä ei ole. Uusi on joka tapauksessa hieno ja hinta meni paikallisen Luonto ry:n hyväksi. Linnut kiittää - niitä meillä riittää.

Suloista sunnuntaita itse kullekin säädylleen!

4 kommenttia:

  1. Toisaalta nuo "pakotteet" liikunnan suhteen ovat hyviä; tuskin tulisi itsekään käytyä niin aktiivisesti lenkillä jos ei olisi tuota rakasta Lätkäkorvaa. Se kun ei armoa anna, kelillä kuin kelillä on mentävä. Sulla on ollut hyvä viikonloppu ja toivottavasti nautit tästä sunnuntaistakin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Liikkumisesta: näillä vuosilla jo pitäisi tosiaan vähän aktiivisempi olla. Itseni tuntien tuo pakotelinja on kyllä (ainoa) varma konsti. Keskustaan ihmisen mieli.

      Mukava on ollut viikonloppu, todella! Ja tänäänkin nautitaan vaikka onkin siivouspäivä...

      Lätkikselle terkut!

      Poista
  2. Nii-in! Minoon kans siirtynyt pakkoliikuttamisen linjalle itseni suhteen :-D Samanmoinen kauppareissu sujuu pyöräkeleillä oikein hyvin, mutta kyllä just nyt taas kaipaa lepoon laitettua autoa. En millään jaksa kerralla kantaa kaikkia pesuaineita, jauhoja, porkkanoita... mutta käynpäs sitten reppu selässä useamman kerran viikossa siellä rismassa, kiva 5 kilsaa.
    Leppoisaa sunnuntaita!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minäkin niiiin haluaisin pakkoliikuttaa itseäni siellä kylillä, mutta ratkaisua ei ole näkyvissä. Eilen kävin ystävän autolla isosti kaupassa ja totta se on, ettei repun kanssa vaan jaksa kaikkea kerralla. Toisaalta ei sitten tulisi niitä heräteostoksiakaan ;-)

      Leppoisaa sinnekin, Rismalla tai ilman ;-)

      Poista

Kiitos kommentistasi!
Marjaana