Sivut

torstai 29. joulukuuta 2011

Ei pöllömpää!

Joskus - vaikkakin harvoin - iskee mahdoton vimma väkertää. Lasten kanssa se on hauskaa, eikä lopputuloksella ole niin väliä. Neulovan Nartun loistoidea pääsi meilläkin testaukseen.

Maija, Tiia ja Matias
Kuopus nimesi salamana koko kolmikon: siinä on Maija, Tiia ja Matias. Ahaa?!

Iki-ihanat Hama-helmet ovat meillä olleet kaapissa pölyyntymässä tosi pitkään. Nyt, kun vaihdoimme huonejärjestystä, ja oli raijattava kaikki kuopuksen tavarat entiseen makuuhuoneesemme, löysimme nämä aarteet.

NLP-tyyppisesti oli pakko eron koittaessa vaihtaa yhteinen makuuhuoneemme kuopukselle ja itse sain pienen kammarin. Olohuoneessa vaihdoin rintamasuuntaa ja sisustelin mieleisekseni, ja - yllätys yllätys - tämä maja tuntuu nyt aivan minun, ei meidän kodilta.

Suoraan sanottuna en ollut kovin riemuissani ajatuksesta yhteiseen kotiin jäämisestä. Alun alkaen olikin tarkoitus etsiä minulle ja pojille Ihan Uusi Maja, mutta kaikki ei aina mene ihan suunnitelmien mukaan. Olen muutamassakin postauksessa maininnut homealtistukseni. En löytänyt paikkakunnaltamme ainoatakaan asuntoa tämän nykyisen lisäksi, jossa ei saisi jonkinasteisia oireita.

Onneksi olen sopeutuvaista laatua. Asiaa auttanee myös se, että eropäätös oli ajan kanssa kypsytelty, yhteinen ja niin sopuisa kun ero nyt voi olla. Hampaankoloonkin jäi melko vähän ja huonoja muistoja tähän taloon liittyen ei onneksi moniakaan.

Kun vaihtoehtoja ei ollut, mennään sillä mitä on. Olen erittäin tietoinen, että tämänkin on paljon paljon enemmän kun  monilla laillani altistuneilla. Riipaisevia tarinoita ja tietoa asiasta löytyy Homepakolaisten sivuilta.

Tulen kirjoittelemaan jatkossakin sekä homealtistuksestani että erosta. Molemmat ovat sen mittaluokan asioita, että vaativat työstämistä varmasti useaan kertaan. Ovat myös yksi syy tämän blogin perustamiseen. Koitan näin kirjoittaa itselleni päiväkirjaa, ja ehkäpä saada - ja miksei myös antaa - vertaistukeakin.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!
Marjaana