Glögikausi on aivan karannut käsistä. Löysin vielä kolmannenkin uuden luomuglögin:
 |
| Onnelille terveisiä: meillä on taas tuollainen tonttu... |
Noita aiemman postauksen inkivääriä ja tyrniä olen nauttinut jo useamman pullollisen, tämä omenainkiväärikin maistuu mainiolle. Ainoa, jota en vielä ole uskaltanut ostaa, on kuusenkerkkäglögi. Ehkä sekin pitää vielä korkata. Ja kohta voi jo maistaa punaistakin glögiä, onhan ihan kohta joulukuu. Luojan kiitos...
Se, mitä ei vielä ole korkattu, on ystävän tuoma ihana valkoviini
purrfect!
Viikonloppuna ehkä?
Kuopuksella on seuraa läksyjen luvussa. Kappaleen otsikko on Maaseudulla asuu monenlaista väkeä. Totta tosiaan asuu!
kissa opiskelee tärppänä maaseutua :)
VastaaPoistaMinä en ole glögi-ihminen ensinkään, enkä lain ymmärrä glögihypeä. Kerran maistoin yhtä aika hyvää valkoista, mutta ei se toisella kerralla enää niin hyvää ollut :(
Komppaan Marikaa. Paitsi etten ole maistanut edes sitä valkoista. :D
PoistaKissa tekee tärppänä tosi paljon muutakin ;-)
PoistaMeitä on moneksi. Mäkään en aiempina vuosina ole oikein ollut glögi-ihminen, tai varsinkaan juonut vaaleita mutta mnyt löysin ne!
PoistaMinä pidän ihan mehuglögeistä enemmän kuin viinipohjaisista :)
VastaaPoistaHyvä, että on opintotsemppaaja!
Mä oon nimen omaan tänä vuonna löytänyt mehuglögit ;-)
PoistaJoko kaupan sisäänostaja on luopunu sen sangrian toimittamisesta, ku oot siirtyny glögeihin?
VastaaPoistaMainio lukuseura :)
Ei ole, joten mä koitan käyttää toista kauppaa - ja siellä on ihana alkoholittomien glögien valikoima ;-)
PoistaEnsin silmiini osui tietenkin hän, lakkeineen. Onhan työturvallisuus tontulle taattu ettei sytykkeitä lähellä?
VastaaPoistaKröhöm... on... juu, on on!!!
PoistaMä tykkään glögeistä, olen niin viluinen, että lämmin juoma tuntuu aina hyvältä idealta.
VastaaPoistaMitäs sun kissat tykkää tontuista? Vai harhautatko sä ne jotenkin muihin leikkeihin :)
Mullon vähän sama juttu, vilukissana arvostan lämpimiä juomia. Tee ei mulle oikein mee, joten joulun alla otan glögikaudesta kaiken irti!
PoistaMä poltan paljon vähemmän kynntilöitä kuin ennen, sattuneista syistä. Pari sellaista "ikkunakoristetta" mulla on, korkeella, joissa voi tuikkua polttaa, ja alkuillasta, kun veijarit on rauhallisia ja lepäilee, keittiön pöydällä valvotusti poltan toisinaan!