Sivut


lauantai 1. kesäkuuta 2019

Tunteikas päivä!

Kuopus pääsi kuudennelta luokalta ja lähtee syksyllä yläasteelle. On se hullua, miten aika kuluu!



Tarkoituksella kaikkein huonoin ja tärähtänein kuva,
meitä vanhempia muistutettiin netiketistä juhlan aluksi!


Poika itse halusi valkoisen kauluspaidan ja oli tosi tarkka vaatteiden suhteen muutenkin. Isänsä (ja tietysti myös minun) ylpeydeksi soitti rumpuja mallikkaasti, sai stipendin ja hyvän todistuksen ja muutoinkin meni kyllä aika putkeen kaikki. Totta kai minun piti vuolaasti vetistellä jäähyväislaulussa, mutta onneksi olin valinnut paikkani hyvin: kahden ihanan tutun itkijänaisen välistä. Siinä sitten porukalla kaivettiin nenäliinoja kun kuutosluokkalaiset vilkuttivat ja heille laulettiin turvallista matkaa. 

Tyrske vaihtui onneksi jossain vaiheessa sitten nauruksi kun katsoimme toisiamme. Ylpeät äidit. Nyt saa ja pitää olla. Kuopus lähti suoraan juhlista isälleen viikoksi ja minä painelin yhden ystävän lapsen lakkiaisiin keittiöavuksi.


Ihana mielenosoitusohjelmanumero.
Nuorissa on tulevaisuus!
(Kysyin toiselta itkijänaiselta,
että voiko mielenosoituksesta liikuttua ja
hän oli sitä mieltä - kuten minäkin - että helposti!)


Ihana päivä. (Kiistelty) Suvivirsikin. Nyt on kesä!

18 kommenttia:

  1. Ihanat äidit <3 Mua ei hirveästi itkettänyt. Lähinnä ilosta, kun opettajien video oli niin hauska. Yhdelläkin oli lehmäpuku utareineen kaikkineen :D

    Hyvää kesän alkua sinnekin!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos samoin, ja lomaa sulle ♥

      Sähän selvisit vähällä. Mä en ;-)

      Poista
    2. Mä olen joutunut harjoittelemaan enemmän kuin sä :D

      Poista
    3. Totta, tuota en ajatellutkaan ;-)

      Poista
  2. Majavoitsen teidän molempien itkemättä jääneet kyyneleet täällä yksikseni :)

    Yritän muistella mitä se oli silloin joskus....en edes osaa laskea niin pitkälle taakse päin... ja odotan jo jännittyneenä ensi kevään väitöstilaisuutta. Mua ei luultavasti sinne päästetä, koska sellaisessa tilaisuudessa ei kai saa itkeä? :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Siis ihan mahotonta olla itsemättä tuollaisessa tilanteessa. Tai väitöstilaisuudessa, sen puoleen!

      Mut ei se mitään, sitten vaan majavoidaan ♥

      Poista
  3. No huh, mun ei oo tarvinnu itkeä :) vaikka se liikutuksesta itkeminen on ihan eri asia kuin tavallinen itkeminen.
    Musta on hassua kun Suvivirrestä on tullu kiista. Tosi harvat kai sitä pois on halunneet, mutta eräät tahot väittävät niin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mun vähän ne sanat häiritsee (ei kaikki) ja jäähyväislaulussakin on jeesus, mutta osaan kyllä ottaa ne perinteinä ja olla ärsyyntymättä ja hermostumatta. Ja - siitä huolimatta - liikutun. VOih!

      Poista
    2. Suvuvirsi-kiista mua huvittaa tosi paljon siksi, että meidän tuo lähikoulu on top3:ssa maahanmuuttajavoittoisin tässä idän nurkilla ja siellä on aina laulettu sivivirsi eikä se näyttänyt eilenkään noita tummempia suomalaisia mitenkään haittaavan.

      Poista
    3. Mä en varsinaisesti ole seurannut kiistaa, mutta voisi kuvitella, että nimen omaan uskonnotomia se häiritsee? Tai en mä tiedä, osaako muun uskoiset sitten ajatella siihen tilalle oman "jumalansa"?

      Poista
  4. Onnittelut sekä äidille että kuopukselle, yksi etappi elämässä taas ylitetty ja seuraavaa pukkaa. Nessut on kyllä todella hyvä kaveri kaikissa juhlissa kun "hanat" aukeaa. Terveisin itkijänainen ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meitä tuntuu olevan ihan joukkio, mutta eikös itkijänaisia ollutkin aina lauma?

      Kiitos Onneli ja aurinkoa sinne ♥

      Poista
  5. Kuulun näihin itkijänaisiin! Nyt ei enää niin ajankohtaista kun kaikki ovat aikuisia, mutta kutosluokka on kyllä jostain syystä se vaikein. Esikoisen juhlassa opettajat lauloivat ja soittivat lopuksi kuutosille "Hei, älä koskaan ikinä muutu" ja silloin aukesivat kyllä hanat. Ihanaa kesää teille!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sinne myös ihanaa kesää ♥

      Mulle oli tiukka paikka myös eskarista lähtö kun lauloivat "Mun ystäväni on kuin villasukka" -laulun, ne pienet. Mutta ehkä tää vie voiton kaikesta, kuitenkin!

      Poista
  6. Meilläkin kuopus pääsi kutoselta, eli se on nyt sitten sitä myöten heihei 16 vuotta kestäneelle alakouluputkelle. :O

    Kevätjuhlat menivät vielä kuivin silmin, vaikka mietin että viimeistä Suvivirttä tässä veisataan, mutta kun opettajan padot aukesivat todistustenjaossa, kävi pidättely jo ylivoimaiseksi. Meillä oli onni saada kolmeksi vuodeksi paras ope ikinä!

    Onnittelut kuopukselle ja äidille toki myös.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mulla on sama, jos näen jonkun - vaikka opettajan tai rehtorin - itkevän, en pysty minäkään olemaan kuivin silmin. Mutta hyvin sä vedit jos juhlassa olit rauhassa.

      Mä en voi kestää sitä kun pienet kummioppilaat ojentaa kukan (jo siinä viaheessa kuopus kurkkasi mua että joko itken) ja sitten viimeistään se Jäähyväislaulu... meillä on ihana yhteisöllinen "kyläkoulu" vaikka se viime vuosina onkin kasvanut hurjasti. Silti sen hyvästit on aina yhtä lämpimät ja liikuttavat.

      Meillä on enää vain "isoja" lapsia tai teinejä, hurjaa, eikös?!?

      Ja hei, onnea sinnekin, tietty♥

      Poista

Kiitos kommentistasi!
Marjaana