suuri suru.
 |
| Lepää rauhassa pikkuinen! |
Meillä on ollut aika vaikea ja surullinen päivä: aamulla löysimme toisen gerbiileistämme kuolleena kopista. Mitään "syytä" tapaukselle emme löydä emmekä keksi. Joskus näin vaan käy. (Kaveruksethan tulivat siis meille täysi-ikäisinä, mutta elinaikaa piti keskimääräisen ennusteen mukaan olla vielä rutkasti jäljellä.)
Päivä on ollut apea. Kuopus ei kyennyt kouluun ja kyllä minuakin surettaa, vaikka otukset ovat olleet meillä vain reilun kuukauden. Kävimme hautaamassa gerbiluksen isäni parittomassa villasukassa.
Lisäksi meillä on nyt yksinäisen gerbiilin dilemma: nämä ovat laumaeläimiä ja jäljellejäänyt on kyllä aivan ihmeissään. Pitää vähän konsultoida asiantuntijoita sen suhteen mitä teemme. Olisiko armeliainta lopettaa se, ettei kärsi yksinäisyydestä? Jotenkin luulen, ettei se sopeudu uuteen/uusiin kumppaneihin.
No, päätimme miettiä asiaa vasta huomenna. Tänään koitamme tehdä kivoja asioita jotta välillä saamme ajatukset pois. Halimme, olemme lähekkäin. Juttelemme.
Voi kurjuus! Eläimen kuolema on aina vääjäämätön, mutta ikävää että se tuli liian pian :( Mihin hautasitte, eikö maa ole ihan jäässä? Villasukka on kyllä ihana idea ♥
VastaaPoistaMe etsittiin sellainen paikka joka ei ollut jäässä. Yllättäen löytyi. Ja löytyi myös isäni pariton villasukka, tosiaan. Kuopus tiputti sinne parit herkut matkaan. Surullistahan se aina on, vaikka kuuluun elämään.
PoistaMeiltä haleja ja terveisiä Hintelälle ♥ - ja sulle myös.
VastaaPoistaVillasukassa pienen on hyvä olla, vielä kun sai evästä matkaan.
Näin mekin ajateltiin! Ja kiitos♥
PoistaVoi molempia pieniä♡ Koittakaahan jaksella,te kaikki!
VastaaPoistaMe koitetaan, ja kiitos♡
PoistaVoi ei☹️☹️
VastaaPoistaMeillä viimeinen yksinäinen eli yksikseen hyvien lyhyen loppuaikansa, mutta vain koska se oli yksin jäädessään jo iäkäs.
Gerbiiliviisaat neuvovat ilman muut, ettei laumaeläintä saa pitää yksin
Kiitos Marika <3
PoistaMe tässä juuri mietimme ja aion soittaa tänään eläinlääkäriin ja kysellä sieltä myös mitä tehdä. Aika kurja tilanne!
Mitä tähän voi sanoa....sydän ihan särkyy. Karvakorvat ovat niin iloa tuottavia että ison kuopan varmasti jätti. Olisiko mahdollista ottaa uusi kaveri? Lohtuhalit sinne <3
VastaaPoistaMe mietitään uutta kaveria, tuo nykyinen on sen verran ärhäkkä, että ei olla ihan varmoja.
PoistaJa kiitos, onhan tää kurjaa :-(
Voi <3
VastaaPoistaKiitos Puskissa <3
PoistaOnpas ikävä juttu <3
VastaaPoistaEikös vaan ollutkin ... mutta kyllä tää tästä!
PoistaVoi miten kurja juttu. Onneksi olette nyt jo saaneet uuden kaverin helliteltäväksi.
VastaaPoistaTuo oli kyllä surullinen ja mystinen tapaus, kun emme oikein tiedä syytä. Ikä sen ei olisi pitänyt vielä olla, kutta pienistä jyrsijoistä ei vaan koskaan tiedä.
PoistaNyt tosiaan opetellaan hamsterielämää!