Meidän perheessä oli tänä vuonna mukava joulu paitsi tunnelmaltaan myös lahjojen suhteen. Kuopukselle oli teroitettu, että kun joulupukki - johon hän ei enää usko - meni sekaisin vuodenajoista ja toi kesällä PS4-konsolin ja siihen on syksyn mittaan ostettu myös jokunen peli, ei kovin suurta lahjavyöryä olisi luvassa. Esikoisen suhteen nyt on jo monena vuonna menty rahalahjuksilla koska, no, sitähän nuo teinit nyt vaan haluavat ja tarvitsevat. Lisäksi tilasin hänelle pari kirjaa, ne ovat aina hyviä lahjoja. Ennen joulua luin Hesarista artikkelin mielenkiintoisesta kirjasta ja tilasin tuon Rovellin Seitsemän lyhyttä luentoa fysiikasta netin kautta, ja samainen puoti onnistui höynäyttämään minua suosittelemalla aina niin hyvän Kari Enqvistin Olemisen porteilla -kirjaa samaan pakettiin ja lankesin klikkaamaan senkin ostoskoriin.
Hintaa yhteensä alle 20€ |
Esikoinen on osoittautunut melkoiseksi olutentusiastiksi ja tilasin myös pari sen alan teosta. Arvostan, että nuori mies ei halua vain päästä mahdollisimman halvalla humalaan, vaan ostaa oluet maun perusteella ja nautiskelee. Nyt on takana jo yli puolitoista kuukautta täysi-ikäisyyttä, ja hän on käynyt kerran, synttäripäivänä kaupungissa viihteellä ja muutoin ollut kuskina. Mietti juuri itsekin, että pitäisiköhän sitä repäistä ja lähteä toisen kerran ilman autoa kapakkaan uutena vuotena. Eipä tuosta taida tarvita olla huolissaan!
Kuopus sai vaatimattomia mutta mietittyjä lahjoja, kuten lämpimämmän peiton äidiltäni ja pörrösukat minulta, koska pyysi "sellaisia kotisukkia jotka on lämpimät mutta ei kutita" - toisin sanoen ei villasukkia. Hän oli varsin onnellinen molemmista lahjoista. Toki muutakin tuli, kuten ystävältäni violetti hiushoide tämän hetkisen sinisen sijaan. Violetti on uusi lempiväri.
Kauhean huono kuva, mutta kukapa sitä allia nyt niin tarkkaan haluaisi nähdäkään! |
Minä olin järkevä ja ostin oman joululahjani vasta alennusmyynnistä. Koti(yö)paitani hiha alkaa allin kohdalta olla viiden vuoden käytön jälkeen jo aika mennyttä, joten tilasin itselleni uuden. Punaisen. Mutta ehkä kaikkein lämmittävin lahja tuli jo vähän ennen joulua. Taitava kollega oli kutonut ihan minun väriset pitkät ja suloiset sukat. Olen tassutellut niissä koko joulun:
Aika vähään me tyydytään - ja se on hyvä se!
Me lahjottiin kumpaakin nuorta pariskuntaa keittokirjoilla, museokorteilla, elokuvalipuilla ja Ruohonjuuren lahjakorteilla. Pienimies sai duploja, paidan, kirjan ja leijonalautasen. Kaikki olivat tyytyväisiä. Itse saatiin mm. kokkaukseen liittyviä juttuja ja liput Matti Johannes Koivun keikalle,
VastaaPoistaHienoja lahjoja kaikki tyynni! Meilläkin kuopus sai kummitädiltään "aineettoman" lahjan eli hän vei pojan katsomaan leffaa. Rakastan tuollaisia lahjoja! Ja kirjoja, totta kai ;-)
PoistaOnpa nätit sukat <3
VastaaPoistaIhan mielettömän upeat - ja mieti mikä päätteleminen!!!
PoistaMulle on iskenyt asuvan hillitön hinku neuloa itselleni Anelma-sukat..
PoistaPiti olla 'aivan', mutta tabletti korjasi.
PoistaEhkä sun pitää tarttua puikkoihin ;-)
PoistaTyhmä tabletti *virn*
PoistaIhanat sukat! Mä olen ihan onneton noiden kirjoneuleiden kanssa, joten mun sukat on aina pätkävärjätyistä langoista tai kirjoneuleella. Kirjat oli toivelahjoja meilläkin mennä jouluna. Terry Pratchettin teoksia esikoinen oli tilannut veljilleen, vaikka oli hyvin skeptinen käännösten suhteen. Hän kun kuuntelee niitä äänikirjoina englanniksi. Käännökset osoittautuivat hyviksi ja pojilla on ollut hauskoja hetkiä. Minäkin sain yhden hänen teoksensa; Valtion. Ehdin lukea sen joskus tulevaisuudessa.
VastaaPoistaVähään tyytyminen on parasta! Silloin ei tule hukkalahjoja!
Mä oon onneton sukkien kanssa ylipäätään: en meinaa saada kuin toisen valmiiksi, sitten loppuu kiinnostus. Onneksi on taitavia ihmisiä ympärillä ;-)
PoistaJa kirjat on ihan parhaita lahjoja. Sitten kun on omana, ei tarvi edes hötkyillä sen kanssa millon ehtii lukea!