Sivut

keskiviikko 3. elokuuta 2016

Voihan vattu

En ole kummoinenkaan marjastaja. Kerroinkin, että mustikoille ja puolukoille on jo ulkoistetut poimijat ja (osto)mansikat on jo saatu pakkaseen. Vadelma on maukas mutta tuntematon suuruus, minulla ei ole ollut aavistustakaan mistä niitä voisi saada. Viime kesänä yksi asiakkaistamme törmäsi minuun kaupan parkissa kun oli menossa hakemaan lisää pakasterasioita vattuja varten. Antoi yhden rasian mulle ja nautimme sen kuopuksen kanssa suitamme maiskutellen. Nyt, kun kävimme ystävän kanssa sienestämässä, löytyi myös mainio vattupaikka. Myös heidän mökkinsä lähellä oli oiva rinne josta kävimme vähän noita makeita marjoja poimimassa. Innostuin niin, että lähdin tänään katsastamaan sen aiemman pöpelikön ja kyllä. Vattuhan on melkein suorastaan inhimillinen poimia. Voi olla seisten, karistaa kypsät kuppiin ja olla onnellinen.






Menen varmasti toistekin hakemaan myöhemmin kypsyvät. Kauaa en tätäkään jaksa, mutta kippo kerrallaan. Talvella varmasti osaa sitten arvostaa näitäkin hikipisaroita. Kyyneleiltä ja vereltä vältyttiin tällä kertaa.





EDIT: Ja niin se marja taas tulee marjan luo: tuttava laittoi viestiä, että olisi jokunen litra ylimääräistä siivottua tänään poimittua mustikkaa tarjolla. Minähän riemusta hihkuen hilpaisin automaatille ja hakemaan. 

6 kommenttia:

  1. Ihmiset on ihania, kun yllättäen huomaavat poimineensa liikaa mustikoita ja soittavat sulle :)
    Mie kävin hakemassa pihan reunojen vattupuskista muutaman desilitran vattuja, ja tosi lähellä oli, etten napannut kiinni vatusta, joka oli jo ampiaisen omaisuutta ja sen tiukassa syleilyssä. Siellä kun hamuaa lehtien takana olevia marjoja niin helposti sattuu onnettomuus.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kääk, tuollaista en tullut edes ajatelleeksi siellä puskissa remutessani! No, selvisin hengissä reissusta.

      Ja kyllä, ihmiset on ihania. Ja kun sen tekee tuossa järjestyksessä, verottajallakaan ei ole sanomista asiaan ;-)

      Poista
  2. meillä on niin pieni pakastin, että olen ihan suosiolla ulkoistanut koko marjaprosessin keskusliikkeille.
    Vadelma on parasta, mitä on, sitä menee useampi rasia viikossa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meillä kuuluu taloon sellainen kaksikerroksinen, joten jotain sinnekin mahtuu - nam!

      Poista
  3. Mun mielestä on aivan mahtavaa, että marjat voi hankkia jonkun muun poimimina. Mansikat saan ostettua suoraan tilalta, kun emäntä on työkaveri, mustikoita tuli vähän poimittua ja viinimarjoja omista puskista mökiltä. Vadelmaakin siellä olisi lähellä, mutta ei innosta. Niistä kun pitää aina katsoa ettei ole matoja. Yök! Tuo seisten marjastus on sen marjan ainoa hyvä puoli.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No mä oon kyllä ihan hirveän laiska marjastaja kans, just tää vadelmien poimiminen nyt jaksoi vähän aikaa innostaa. Saatan mennä toistekin, mutta mitään stressiä en ota.

      Ulkoistaminen on parasta, tässä asiassa!

      Poista

Kiitos kommentistasi!
Marjaana