Sivut

perjantai 10. kesäkuuta 2016

Armas kotiseutu

ja muita mukavia asioita.

Eilinen oli taas hyvä päivä, yhteisöllinen, lämmin.

Aamulla hain kuopuksen kaverin meille kun vanhempansa ovat vielä tämän viikon töissä. Minulla oli vapaapäivä. Sitten kun vein kuopuksen urheiluleirille ja itse menin kokoukseen, poika puolestaan käveli treenien jälkeen samaisen kaverin luo odottelemaan, että vapaudun. Sain hakiessa maistiaiset herkullisista lämpimistä rieskoista ja vielä kotiin viemisiäkin. Esikoinen jo nälkäisenä odotti. Lounastaan...

On onnistunut kääntämään rytmin jo ihan päälaelleen ja oli aamupalalla kun me lähdimme. Kuopuksen iltapala-aikaan söi oman lämpimän ateriansa. Kuopuskin mukavasti nukkuu jo pidempään kuin kouluarkena. Tosin tänään pitää herätellä, koska lähtee aamubussilla isälleen. Normaalistihan menee jo torstaina iltapäivällä, mutta nyt tuon urheiluleirin vuoksi vähän muutettiin aikataulua. Minä puolestani pääsen sitten töihin ihan kunnolla, kun on hetken toisaalla. 






Kokouksesta piti sanomani, että olipas mainiota, kun minua tässä keväällä pyydettiin kotiseutuyhdistyksen johtokuntaan. Juuri tuli 12 vuotta täyteen täällä asumista, ja jotenkin koen, että tämä oli sellainen "tunnustus", että olen nyt sitten virallisesti maalainen, paikkakuntalainen. Kokouksessa tuntui, kuin olisin pidempäänkin ollut mukana - toki kaikki olivat muista yhteyksistä tuttuja, joten siitä varmaan johtui. Mutta kertoo se jotain muutakin: on hyvä ja lämmin porukka. Vastaanottavainen. Tuntuu hyvältä olla mukana!

Vai vihkaa minusta on tullut tällainen järjestöihminen. On luonto ry:tä. vanhempainyhdistystä, MLL:ää ja nyt tämä. Kuinka tässä oikein näin kävi?

4 kommenttia:

  1. Siinä voi olla osasyynä sun työ? Ei jotain toimistorottaa osais kukaan edes kysellä...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Siinä nimenomaan on osasyynä mun työ. Jotenkin sitä on kirjastossa aika näkyvällä paikalla ja sitten kun varsinkin ennen hääräsin vasemmalla kädellä myös kulttuuria enemmän.

      Poista
  2. Sä kuulostat ihan minulta viistoistavuotta sitten :)
    Kotiseuturaukkaus on jäänyt päälle, mutta yhdistyspuuhat ovat jo ohi. Onneksi niistä monessa on se 10 (?) vuoden kiintiö, jolloin johtokunnasta pitää väistyä. Nyt saa levätä ;)
    Hyvältä kuulostaa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No mäkin oon sitä mieltä että aikansa kutakin. Sitten kun rupee rassaamaan tai työllistämään liikaa, jättäydyn vähitellen takavasemmalle ja pois. Mutta nyt tuntuu ihan hyvältä!!!

      Poista

Kiitos kommentistasi!
Marjaana