Voi miten oli mahtava ajoitus tiistaina, kun tulin pitkän ja rankan päivän jälkeen kotiin ja postilaatikossa odotti paksu kirjekuori. Olin ensin tehnyt työpäivän ja sitten vielä sen jälkeen istunut kokouksessa paikassa jossa en voi järin hyvin. Kun neljän jälkeen hain kuopuksen kaveriltaan olo oli siis todella väsynyt ja kurja. Mutta piristyin kummasti kun avasin kuoren:
ihanat lasin/ruukunaluset ja aivan minun väriset. Kyllä se Pöllö vaan on taitava! Lisäksi paketista paljastui raakakakun resepti, jota aion taatusti joskus kokeilla. Kiitos ja kumarrus ♥
Nyt tuli kyllä oikeaan aikaan ja paikkaan.
Todella, todella kauniit!!! Tuo kuviokin on hieno.
VastaaPoistaNo niin on! Mä en ikinä oo oppinut edes normivirkkaamista, joten jotenkin ihan häkellyn tällaisen taituruuden edessä!
PoistaEn mäkään! Muistan, kun yläasteella oli kässäntunnilla pakko tehdä yksi virkkaustyö. Aloitin pyöreän pöytäliinan. Kaikki työhön varatut tunnit tein sitä, ja muistikuvan mukaan ope oli liki koko ajan mun luona korjaamassa jotain. Kun työ piti saada valmiiksi, mulla oli liki kokonaan opettajan korjaama lasinalunen :-D Siinä mun virkkaukset..
PoistaNo mä en edes voinut olla noilla tekstiilityön tunneilla kun en oppinut kutomaan tai virkkaamaan (olen vasenkätinen). Menin sitte puukässään kun siellä ei haitannut kummalla kädellä vasaraa tai sahaa heilutteli ;-)
PoistaNoh noh - KIITOS kovasti, mä ihan punastun teidän kehuista.
VastaaPoistaOlen iloinen, että onnistuin ilahduttamaan kirjeelläni - ja just sopivaan aikaan :)
Muista kertoa, oliko kakku hyvää, musta se ainakin vaikutti hyvältä...
Mun täytyy ostaa aineet kaupungista mutta ihan varmasti sitten leveilen kun saan kakun tehtyä ;-)
PoistaKaksi niistä alusista on mulla nyt leikkokukkamaljakkojen alla. Sopii hyvin keittiön pöydälle!
Hyvä - ne on nimenomaan käyttöön tarkoitettuja!
PoistaMä taisin kuvatakin ne huomista postausta varten ;-)
PoistaVau! Toisilla sitä on taito hyppysissä =)
VastaaPoistaMinulla nuo virkkaamiset meni aina sellaiseksi kihartuneeksi tekeleeksi...
Musta noi on tosi tosi kauniit!
PoistaBirgitta: niin ne mullakin menee :) - mutta nyt mä kerrankin tein niinkuin ohjeissa sanotaan, tai oikeastaan vähän oikaisin: pingotin ne nuppineulojen avulla silityslaudalle, kostutin ja sideharson läpi varovasti höyryraudalla "kuivasin" ne :D :D
PoistaEi tietysti pitäisi tunnustaa vaan rinta kaarella ottaa kehut vastaa "juu juu, kyllä kyllä" - mutta kun...tunnustan kuitenkin, etten ole vuosiin virkannut :=D
Mähän en esim. villasukkia koskaan venyttele enkä vanuttele enkä kostuttele enkä muuta - kyllä ne sitten jalassa muotoutuu pitäjänsä jalkaan sopiviksi - se on mun motto ;-D
Kiitän kovasti kehuista, suomalaisena sitä on vaatimaton, mutta yritän opetella ottamaan kiitokset vastaan: itsekin mielestäni onnistuin ja siksi rohkenin ne lähettää :)
Hyvä Pöllö, just noin: rinta rottingilla ;-)
Poista