Sivut

sunnuntai 7. helmikuuta 2016

Naurua ja itkua

Eilinen oli rentouttava päivä. Sain nukuttua hyvin, heräilin rauhassa ja nautin olostani ja aamupalasta (tällä kertaa kuitenkin ilman munaa). Käväisin pikipäin rauhanomaisessa hiljaisessa mielenilmauksessa rasismia vastaan. Siellä vuodatin ensimmäiset kyyneleet. Oli vaan jotenkin niin liikuttavaa. Sitten olikin aika hypätä junaan. Esikoinen lähti mummille ja minä ystävän kanssa kaupunkiin. En muista milloin viimeksi olisimme käyneet ulkona syömässä. Nyt olin totisesti sen tarpeessa. 

Hoidimme kaupunkiasioita, hörppäsimme lasit kuohuvaa ja suunnistimme vakipaikkaamme päivälliselle. Rakastamani punajuuripasta oli tehnyt paluun, joten sain kerrankin tilattua jotain muuta kuin sitä iän ikuista kaupungin parasta caesarsalaattia. Viiniäkin otimme palanpainikeeksi. Ja jälkkäriksi suklaakakkua, ah! Olipas ihanaa pitkästä aikaa!



Kuva ja enemmän elokuvasta täältä



Takaisin tultuamme vietimme vielä leffaillan lisäviinin maustamana ja katsoimme Tähtiin kirjoitetun virheen. Tykkäsin näistä John Greenin kirjoista kovasti ja leffakin oli aivan ohana ja liikuttava. Me nauroimmekin - kyynelten välissä - että näköjään meidän elokuvailloistamme on tullut nyyhkyiltoja. Ensin katsoimme Casablancan, sitten Hiljaiset sillat ja nyt tämän syöpää sairastavista nuorista kertovan romanttisen pätkän. (No oli välissä sentään kuopuksen kera David Bowien muistoksi kolmisin katsomamme Labyrintti.)

Mitäs seuraavaksi? ET?

Kertokaahan teidän parhaat itkuleffavinkkinne!

22 kommenttia:

  1. ET:tä ja Rockya olen itkenyt silloin joskus kivikaudella, mutta ei tule lähiajoista mieleen mitään itketintä. Olen visiin muuttunut kivisydämeksi sitten 80-luvun. Ja ehkä välttelenkin sen tyyppisiä leffoja.

    VastaaPoista
  2. Näin jossain kuvan siitä ilmauksesta, ja aattelin, ootkohan siellä...
    ja mitä elokuviin tulee, niin miehän itken melkein mistä vaan. En kyllä katsokaan juuri koskaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mä oon varsinainen itkuiita ja vetistelen kyllä kaikkialla. Se on joskus vähän kiusallista, mutta leffat mulle käy kun silloin sen on ikään kuin "sallitumpaa".

      Poista
  3. Oiii, Tähtiin kirjoitettu virhe oli ihana! Kävin katsomassa sen leffateatterissa (sen jälkeen kun multa löydettiin kasvain munuaisesta, hyvä idea oli :D). Kun leffa oli loppu niin ovimies seisoi ovella nenäliinat kädessä ja tarjosi niitä salista poistuville asiakkaille :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihana palvelu ;-)

      Mä tein aikanaan vähän samantyylisen virheen kun koitin piristää kämppistä jolla oli todettu munasarjasyöpä. Vein sen kattomaan sitä Kaurimäen leffaa jossa nainen kuolee keuhkotautiin... auts!

      Poista
  4. Hienoa Marjaana, että olet käynyt tuulettumassa ja olet saanut purkaa tunteitasi leffassa. Minen muistakaan, milloin viimeksi on tullut lähdettyä kaupungille elokuviin. Herkästi miekiin saan kyyneleet silmiin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joskus on vaan pakko mennä vaikka ei ihan olisikaan varaa. Muuten ei pää kestä!

      Ja ihanaa, Bamiella, että olet tullut tänne lukijakseni <3

      Poista
  5. Mä olen kamala elokuvaitkupilli, taidan olla liian tunteellinen. Minua itkettää aina tietyt kohtaukset leffoissa: Neljät häät ja yhdet hautajaiset, Love Actually, Quatrophenia, Kauriinmetsästäjät. Sitten on niitä, jotka ovat kauniin itkettäviä, kuten Norwegian woods. Läpi elokuvan kyynelehtien katsoin Boyhoodin. No, Herra Bowie kun lähti täältä, niin itkin toista viikkoa yhteen menoon. Ja koskaan en ole voinut lukea Hercule Poirotin Esirippua ilman, että silmät sumeana yritän kahlata loppukirjan... ei ole helppoa joskus ;-)

    Ihanaa, että pääsit ystävän kanssa nauramaan ja nauttimaan kaikesta hyvästä. Sillä ilolla on taas hyvä jatkaa =).

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Itkupilli numero kaksi täällä ilmoittautuu kans. On joskus varsin vapauttavaa vollottaa toisten ihmisten elämänkohtaloa. Se ei oo niin raskasta kun omien asioiden vatvominen ja sureminen ;-)

      Oli kyllä ihanaa olla ulkona. Kyllä nyt jaksaa. Jaksele säkin <3

      Poista
  6. Mä varmaan voisin ennemminkin sanoa, että mikä leffa olis, jossa mä EN itke. Ihme itkupilli ;) Siis kun ensin oon raakannut pois kaikki kauhut, ilkeydet ja liikajännät. En voi katsoo niitä, kun heti tulee paha olo...
    Sun viikkis kuulostaa nautinnolliselta ja ihanalta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No niin, lisää itkupillejä ;-)

      Nauti säkin jos sulla nyt on edes illat vapaata <3

      Poista
  7. Mä itken nykyään leffassa kuin leffassa. Mieleenpainuvimmat on olleet 'Enkelten kaupunki' (Meg Ryan ja Nicolas Cage), 'Englantilainen potilas' ja 'Dallas Buyers Club'. Noin esimerkkeinä..

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, ja sit se Peter Pan, jossa on Jason Koukkuna.. ja oikeestaan aika monta muuta :D

      Poista
    2. Ah, ihania vinkkejä! Jotkut oon nähnytkin, mutta unohtanut. Kiitti!

      Poista
    3. Kylläkyllä.. :) Sekin tarina on niin monikerroksinen <3

      Poista
    4. Pitääpä pistää listalle, ja nimen omaan tuo versio!

      Poista
    5. Siinä on mun mielestä ihanat ne kaikki muutkin, varsinkin lapsinäyttelijät :)

      Poista
    6. Ok, pistänpä tilaukseen!

      EDIT: ei tarvinutkaan, joku oli ottanut sen meidän kirjastoonkin ja löytyi hyllystä ;-)

      Poista
    7. Hyvältä näyttää kannessa ainakin ;-)

      Poista

Kiitos kommentistasi!
Marjaana