Sivut

maanantai 15. helmikuuta 2016

Lumihommia, ei lumitöitä!

Ystävällisissä merkeissä meni ystävänpäiväkin. Rauhassa kotosalla ja sitten koko poppoolla päiväkahveilla ystävän luona. Harmi, ettei sinne tullut kameraa mukaan, koska hän oli väkertänyt voileipäkekseille naamat kurkusta, kirsikkatomaateista ja paprikan palasista. Me suhtauduimme sitten samalla pieteetillä lumiukon koristeluun. Intouduimme nimittäin kotipihassa oikein kunnolla lumihommiin, koska viikolle on luvattu pakkasta ja - no, oli vaan oiva hetki sellaiselle. Ensin teimme lumiukon, joka todellakin on ukko, kuten tarkkasilmäisimmät (tuosta käsitellystä) kuvasta saattavat huomata.





Siitä huolimatta, että tukka on kenties vähän naisellinen. (Kiitti RH vinkistä, jäädytin aikanaan Vihreiden kuulien pakkausmuoviin tuollaisen röpelikön, joka on varmaan sulanut ja jäätynyt useammankin kerran ennen kuin keksin mitä sillä teen.) Silmälasitkin - tai ainakin linssit - aseteltiin paikalleen. 





Sitten intouduimme oikein kunnon lumisotaan. Kun viimein luovutin parempani edessä yhden takinvaihdon ja monen osuman jälkeen, oli piha kuin perunapelto.





Vielä kuitenkin saimme muovailtua lyhdyn. Illalla sitä oli mukava katsella ikkunasta kynttilän tuikkiessa siellä.


Auto sattui ajamaan ohitse juuri kuvanotto-
hetkellä


Niin, niitä lumitöitähän meidän ei tarvitse tehdä, kun asumme vuokralla. Jotain hyvää tässäkin...

Tulkoon tästä viikostakin leppoisa ja mukava, eikös?

12 kommenttia:

  1. Lumppatöissä, sanoi esikoinen isästään...
    Hieno ukko teillä! Varsinkin tuo kihara tukka. On joskus hankalaa saada pysymään "ylimääräiset" jutut lumessa kiinni, niinku nyt tukka ja silmät. En esim. juuri koskaan ole saanut porkkanaa pysymään nenänä, aina luiskahtaa pois. Jos ei pane kunnolla pystyyn, ja sitten se näyttää joltain omituiselta linnulta.

    Leppoisaa alkavaa viikkoa teille!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, rauhallisempi tästä näyttää tulevan kun edeltäjästään!

      Nyt oli lumi niin hyvää nuoskalunta että ihan sillä tuo tukka saatiin kiinni. Toisaalta nuo napit oli kyllä aika keveitä, se saattoi auttaa. Joka tapauksessa meillä oli vallan mukavaa.

      Poista
    2. Vein tänään ulkotulen mun "lyhtyyn", ja sen reuna oli jo painunut osaksi sisäänpäin. On aika joustavan näköinen noin lumilyhdyksi :) ehkä se onkin kumilyhty? Ukkokin oli minusta menny vähän kumaraan. Nyt onkin pakkasta, eivät ainakaan ihan heti sula pois.

      Poista
    3. Meillekin on yöksi luvattu mutta päivisin ei oo kun muutamia asteita.

      Meillä lyhty vielä pystyssä ja ukko kans...

      Poista
  2. Hienoja lumiukkoja! Selvästi sukua meidän Sulevi Uolevi Ulkolaiselle, jonka lapset teki laskiaisena mummon kanssa.... ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No varmasti on ainakin sukulaissieluja ;-)

      Poista
  3. Noista lumiukon kiharoista tuli mieleenieräs sivaripoika, jolla oli varsinaiset enkelinkiharat ja suloinen hymy. Hurmasi teinityttö-asiakkaita, aina oli joku ryhmä kihisemässä tiskin näköetäisyydellä :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oi, kuulostaa sulokkaalta ;-)

      Meidän ukko oli yön aikana saaut kiharoidensa peitoksi lumihatun!

      Poista
  4. Uutisista poimin yhden, joka saattaa kiinnostaa sua:
    http://yle.fi/uutiset/epamaaraisille_homeoireille_loytymassa_selitys__uusi_tutkimus_saattaa_selittaa_oireita_hometaloissa/8674102

    Mielenkiintoinen tutkimus, mutta muistelisin kyllä, että jo aiemmin on saatu vastaavia tuloksia. No, ehkä tämä auttaa esim. lääkäreitä ymmärtämään, että altistus on todellinen vaiva, ei luulotautia eikä korvien välissä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos paljon, olipas kiinnostavaa luettavaa!!!

      Poista

Kiitos kommentistasi!
Marjaana