Sivut


keskiviikko 2. joulukuuta 2015

Tosi kyseessä

Sain eilen uudenlaisen keuhkokuumerokotteen, jonka pitäisi nyt sitten suojata loppuelämän. Minähän olen (home)astmani vuoksi riskiryhmää ja saan todella helposti keuhkokuumeen. Kokemusta on,  tauti ei ole kiva, eivätkä keuhkoni kuulemma sitä oikein kestä, joten en yhtään pistänyt hanttiin kun lääkäri taas tuon velvoitti ottamaan. Pistos kirpaisi ja niin kirpaisi rokotteen hintakin, mutta no can do. Pakko pitää huolta itsestä ja ajattelen minä poikiakin: olisihan se hankalaa jos vaikka joutuisin sairaalaan kyseisen sairauden vuoksi.

Tiedän, että monikaan ei lue lääkkeiden käyttöohjeita mutta minulle se on hassu harrastus. Särkylääkkeistä alkaen, kaikkien lääkkeiden paketista kaivetaan se kauhean iso lakana ja tankataan - monasti pöntöllä - joka ainoa rivi. Tuon haittavaikutukset herättivät vähän hilpeyttä vaikka osin kamalia olivatkin:


Yleisimpiä haittavaikutuksia (saattaa esiintyä useamman kuin yhden rokoteannoksen yhteydessä 10:stä) ovat:
  • Vähentynyt ruokahalu (heh, sen kun näkisi!)
  • Kuume; ärtyneisyys; kipu, arkuus, punaisuus, rokotuspaikan turvotus tai kovettuminen; uneliaisuus; rauhaton uni (hmm, ristiriistaista!)
muita: ... itku... punastumisreaktio. Hih, ei kumpaakaan. Olin  kyllä väsynyt ja ehkä vähän ärtynytkin, mutta en usko että se johtui rokotteesta. 


Se oli vaan rokote, ei sen vakavampaa



Nyt on sitten molemmat tämän syksyn piikit saatu ja reippaina kohti uusia seikkailuja!


***

Esikoinen laittoi ruoan jälkeen kahvin tulemaan ja meni siksi aikaa huoneeseensa koneelle kuulokkeet päässä. Kun häntä ei kuulunut vaikka kahvi oli jo jonkin aikaa sitten tippunut, kiljuin pitkään ja hartaasti hänen nimeään, kun en jaksanut mennä ovelle kolkuttelemaan. Poika tuli keittiöön ja totesi, että "Mun kuulokkeet on kyllä tosi hyvät, en kuullut mitään mitä muuta kun epämääräistä mölinää, mutta kun sä huudat niin harvoin, ajattelin, että nyt on tosi kyseessä!"

Huudat niin harvoin... jee, superäitipisteet kotiin. En oikeasti edes muista milloin viimeksi olisi tarvinut korottaa ääntä kummallekaan huutamisesta nyt puhumattakaan. Kyllä, siitä saa olla yhden yhdeksän vuotiaan ja yhden seitsemäntoista vuotiaan teinin yksinhuoltajana todella todella onnellinen. 

14 kommenttia:

  1. Kunhan pesukone lopettaa linkoamisen, lähden mäkin ottamaan influenssarokotusta. Jännitti, paranenko plunssasta, että ehdin sen saada ennen kuin tauti tarttuu jostain matkaan.

    Joo, ei superäiti-mitallia tänäkään vuonna tänne. Ei vissiin yllättänyt ketään, mua ainakaan. ;D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eikö?!? No, ehkä ensi vuonna, äitienpäivähän on vasta keväällä ;-)

      Hyvää piikkiä!

      Poista
  2. Kyllä joskus on yksinäinen olo, kun perheessä kaikilla muilla on kuulokkeet ja musiikkia niissä... pitäs kehitellä semmonen systeemi että jostain mikrofonista sais sanottua kaikille asiansa, ettei tarttis aina huutaa tai huitoa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No just, tiedän tunteen. Nyt kun esikoinen hommasi jotkut hienot langattomat ja tulee huoneestaan mennäkseen vessaan ja jatkaa juttua kaverin kanssa, niin oon useammankin kerran huutanut että "Mitä sä sanoit?" vaikkei edes puhu mulle. Joku varoitusvalosysteemi olis hyvä ;-)

      Poista
  3. Mulla oli toistakymmentä vuotta sitten leikkauksen jälkeken epilääkitys, joissa lääkkeiden sivuvaikutuksena oli mm. karvoituksen lisääntyminen ja ikenien liikakasvu.
    Käytettiin AM:n kanssa vilkasta mielikuvitustamme.....

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei ei ei ei, munkin ylivilkas mielikuvitus saa aikaan vaikka ja mitä... varsinkin tuo ikenien liikakasvu on kyllä sellainen, etten ole siihen koskaan törmännyt!

      Poista
    2. Ajattele liikaa kasvaneet karvaiset ikenet......

      Poista
    3. No just sitä mä aattelinkin, ja hampaiden pesun hankaluutta ;-)

      Poista
    4. Ja sitt kun ne menee hampaita harjatessa takkuun, kuinka hankala ne kammata ;)

      Poista
  4. Kyllä saat olla tosi tyytyväinen tuosta huutamattomuudesta. Musta tuntuu, että meillä huutaa vieläkin välillä koko perhe. Kaikki jo valmiiksi kovaäänisiä ja helposti hermostuvia. Joten ei tuolla yhtälöllä oikein muuta vaihtoehtoa olekaan.
    Juu ei tuo keuhkokuume mukava tauti ole. Minähän siitä jouduin sairaalaan viikoksi ja olisi se kyllä hankalaa, jos olisi yksin lasten kanssa. Onneksi siihenkin on nykyisin rokote. Minä en ottanut tänä syksynä mitään piikkejä. En edes sitä influenssaa. Pojat kun tulevat jo pois intistä niin pöpökanta vähenee laakista ja luulen, että olen niin paljon sairastanut, että olisin jo saanut suojan montaa pöpöä vastaan. Ainakin täytyy olla tuossa uskossa.
    Mukavaa loppuviikkoa, minä lähden illalla teatteriin, kun täytyi tuhlata vuoden loput sporttipassirahat kulttuuriin. Tänään Breaking the waves (rakkaustarina) ja ensi viikolla musikaali Tamara.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toivottavasti sulla oli mainio kulttuurielämys ja lisää vielä tulossa.

      Mun on pakko tosiaan nuo ottaa kun tää tilanne on mikä on. Silti mulla on ollut ainkin yksi diagnosoitu keuhkokuume ja yksi epäily edellisen rokotteenkin jälkeen. Onneksi en joutunut sairaalaan kuin lisähapetukseen ja pääsin sitten kotiin potemaan , eli pystyin hoitamaan pojat.

      Poista
  5. Hyvä, että nyt on asiat kunnossa. Minäkin tavailen välillä lääkeohjeita ja ihmettelen kuinka särkylääkkeestä voi tulla särkyä ja pahoinvointilääkkeestä huonoa oloa... kai siinä on jokin taika ;-)

    Mä taidan olla perheen ainoa tyyppi, joka korottaa ääntään. Useimmiten tilanne on päällä silloin kun olen vessassa, vesi valuu, luulen kuulevani jonkun kysyvän multa jotain ja huudan oven läpi: mä en kuule tänne mitään!! Ihan järjestöntä multa, sillä varmasi kuulen välillä harhoja ja muut miettii vessan ulkopuolella, että mitä se nainen siellä vessassa taas huutelee, heh heh...

    Hauskaa iltaa teille =)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mä kuulen usein tuollai veden solinan läpi tai kun liesituuletin hurisee ihan omiani. Liekö naisellinen ominaisuus vai onko meillä vaan kummat korvat?

      llta meni kokouksessa mutta aamulla ehdin tänne ;-)

      Sinne kivaa loppuviikkoa ja viikonloppua!

      Poista

Kiitos kommentistasi!
Marjaana