Sivut


torstai 18. kesäkuuta 2015

Nautinnollista lomailua

Olen "ehtinyt" vaikka mitä. Kuopus palasi kotiin maanantain sijasta vasta tiistaina, ja suunnitelmat menivät tätä myötä uusiksi. Oli kaatunut potkulaudalla juuri ennen bussin lähtöä, eikä isänsä voinut laittaa poikaa särkevän käden kanssa yksin matkaan. Hetken mietittyämme tulimme siihen tulokseen, että käyttää lääkärissä siellä päässä, koska kuopuksella on kaksi kertaa murtunut ranne. Halusimme varmistaa, että nyt kaikki on kunnossa. Näin onneksi olikin, mutta lähtö siirtyi sitten tiistaille. Se oli siten minulle ylimääräinen vapaa ja ihmettelin aamusta heti, että mitähän sitä keksisi. Onneksi ystävä vinkkasi käyneensä kirpputorilla yhdessä meidän maatilamatkailukohteistamme ja sinne minäkin sitten suunnistin. Aamukahvit join siellä myös. 






Ennätin piipahtaa kotona herättämässä esikoisen, jota kukkakauppias oli koittanut tavoittaa. Nukkuvalla teinillä oli tietysti puhelin äänettömällä. Hupaisaa, miten nämä verkostot pienellä paikkakunnalla toimivat: koska kauppiaalla ei ollut minun numeroa, soitti ystävälle, muttei saanut häntä kiinni. Sitten tavoittelemaan ystävän miestä ja tämä soitti sitten minulle kysyäkseen, tiedänkö missä esikoinen viilettää. Tiesinhän minä. Poika ehti olla kotona kokonaiset 12 tuntia niin jo hälytettiin kiireapulaiseksi. Oli kuulemma mennyt ihan hyvin kesäkukkien ulkomyyntipisteessä. Eilen hän teki muutaman tunnin ihan kukkakaupan puolella myös. 

Sitten ajelin vielä toisellekin kirpparille, yhdellä kylätalollamme ruukaa olla joka kesä mukava kirppis kahvioineen. Niin nytkin. Löysin ystävälle kahdella eurolla leopardimekon (ei ihan mun tyyliäni...) ja kuopukselle nimipäivälahjaksi jumpsuitin. Sitten voimme yhdessä hipsutella ne päällä kotioloissa, minä possunpunaisessani ja kuopus hillityn harmaassa. Pirteänvärinen purkkikin tarrasi mukaan, vaikkei olisi ihan välttämättä tarvinut. Siitä tuli uusi ajokorttirahasto, jonne keräämme hiluja ja viemme ne sitten esikoisen säästötilille odottamaan ensi vuotta. Kesätyötienesteistäkin sinne jotain kuulemma liikenee.

Eilen olimmekin sitten vaan kotosalla, paitsi esikoinen, joka siis oli töissä. Ja käväisi kuopuksellakin leikkiseuraa. Minulla kävi hieroja - nyt pitäisi taas olla hermoradat järjestyksessä ja pinteet poissa - ja sen jälkeen otinkin vaan rauhallisesti, lueskelin terassilla ja lurpin vichyä. Kuten asiaan kuuluu.

4 kommenttia:

  1. Reipasta työntekijää aina kaivataan! Mutta kyllä sen pitää saada nukkuakin välillä...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kummasti se eilen meni ennen mua nukkumaan, joten univelkaa on kertynyt. Onneksi osaa sitten ottaa ihan oma-alotteisesti takaisin.

      Tuo on siitä hyvä paikka, ettei tiedä vaikka talvellakin olisi jotain kiireapulaisen hommia opintojen lomassa tarjolla! Ja kukapa nyt ei kukkakaupassa viihtyisi?

      Poista
  2. Nämä kesätyöt tuntuu poikivan aina jotain eteenkinpäin. Loistavaa! Ja tosta tietää, että heppu on siellä tykätty ja hyödyllinen myös....
    Pikkukylän verkostot on juuri tollasia, niistä on usein huvia ja iloa, sillointällöin kyllä myös harmia ;)
    Kiva, että käsiasia vaan pelästytti, eikä sen kummempaa. Kesäkipsi ei kiva.
    H

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kesäkipsi ois ollu tosi tylsä, mutta onneks selvittiin säikähdyksellä.

      Eilen kun kävin kaupassa ja samalla törmäsin kukkakauppiaaseen, se ihanasti kehui esikoista, ja onhan se totta, että ei kaikki pojat olis innoissaan tuosta hommasta, mut se on. Olin aika ylpeä äiti. Nytkin se pakkas kimpsunsa ja kampsunsa (ja lämmintä päälle, jopa fleecepeiton mukaan niihn hetkiin jos voi istua hetken) ja lähti pitämään ulkopistettä huoltoasemalle. Tulee kolmen jälkeen kotiin... Me vaan lomaillaan kuopuksen kanssa!

      Poista

Kiitos kommentistasi!
Marjaana