Sivut

keskiviikko 7. tammikuuta 2015

Jyrsijä työssään

Kuopus lähti eilen isälleen loppiaisen viettoon. Täällä oli sellaiset mukavat -24C, aivan oivallinen keli pakastimen sulattamiseen. Muuten me esikoisen kanssa pysyttelimme aika lailla sisätiloissa. Luovutimme suunnattoman urakkamme suhteen, koska palapelin palat eivät olleet sellaisia "yksiselitteisiä". On aivan jäätävän turhauttavaa sovittaa reunapaloja kolmeen eri kohtaan ja todeta, että ne sopivat kaikkiin. Normipalapelissä tämä vielä menisi, kun sisemmät palat sitten loksahtelevat kohdilleen vähän helpommin. Tulipahan opittua se läksy, että Ravensburger on ainoa oikea palapelimerkki. Tuo 6000 palan hirvitys on Clementoni. No, tappio ei ollut suuri, maksoimme tuosta kirpputorilla 4€. Niin, ja aloitimme heti uutta.



Ei tämäkään ole Ravensburger


Varsin nostalgista, vai mitä?


***

Onhan se ihan järjettömän rankkaa olla pupu ja sotkea puuhata päivä pitkät. Välillä on sitten vaan ihan pakko ottaa pienet tirsat.




Tuosta pahvilaatikosta ei käytännöllisesti katsoen ole kuin tuo katto ja vähän seiniä enää jäljellä. Alemmasta kuvasta näkyy, että pohjakin on ihan järsitty ja poloinen työmies nukkui liki paljaalla lattialla. Pitäisi varmaan tänään muistaa napata töistä uusi turvapaikka tilalle. Ja urakka jatkuu...





"Jaa mää vai?"

14 kommenttia:

  1. No eihän semmosta kukaan voi tehä, kuudentuhannen palan peliä, jossa on useita kokoamisvaihtoehtoja... Mutta Gibson näyttää asialliselta :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei, se reunojen teko oli yhtä tuskaa ja silti, vaikka saatiin - tai esikoinen sai - yhden reunan valmiiksi, jäi jäytämään epäluulo, että onko se varmasti oikein, kun muita ei meinattu saada kasaan.

      Poista
  2. Aina välillä mietin että jänis olis kiva, mutta onneksi löydän täältä dataa että sehän ahkeroi kaiken kimpussa. :] Tänään menen kylään jäniksen tykö. Tai oikeastaan sen isiä katsomaan, mutta kaniinia silti.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jänis on sotkuinen ja jyrsivä lemmikki, en suosittele ;-) Mutta söpö ja ihana se on myös. Terveisiä jänikselle!

      Poista
  3. Sotkuisuudesta (ja haisevuudesta) samaa mieltä. Kaksi jussikkaa oli aikanaan, suloisia ja ihania, muttaa uusia ei meille kyllä oteta!
    Jäin tutkiman shoppingbasketia; osaa jutuista en muista/ole nähnytkään ikinä ja osaa löytyy vieläkin.
    Kiva, että pakkasherra pikkasen hellitti!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Samaa mieltä pakkasesta, nyt meillä on sellasei siedettävät -7.

      Osa noista palapelin tuotteista on sellasia, että ei varmaan Suomessa oo ollutkaan. Osa näyttäisi vieläkin aika samalta!

      Poista
  4. Hän kokee olevansa turvassa, kun noin reporankana pötköttää. <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä, juuri näin. Toinen ei koskaan ole yhtä rentona, on arka jänö hän.

      Poista
  5. Meillä ei sentään pakkaset huidelleet kuin vajaassa 20 asteessa, mutta kylmältä tuntui. Keskimmäinen vietiin sitten maanantaina sinne Niinisalon vihreisiin ja kyllä se äidistä tuntui tosi pahalta.....nyt jo vähän helpottaa.
    Kovaa on tuo pupun elämä, kun kesken töiden pitää tirsat ottaa.
    Aika hauskan näköinen palapeli teillä. On siinä urakkaa.
    Ja mun on kaikki pakastimet sulattamatta, vaikka ilmat olisivat suosiolliset....

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No mä sain jostain inspiraation, kun tälle päivälle taas lauhtui. Nopeeta ja helppoahan se oli, sitten kun sai aikaiseksi ryhtyä.

      Toivottavasti sä totut pian "inttielämään", kollegalla on täällä vähän sama tilanne.

      Mukavaa loppuviikkoa (vaikka musta tuntuukin, että on maanantai. Ja huomenna on sitten jo perjantai kun teen tätä lyhennettyä viikkoa enkä oikeaa perjantaita ole töissä. No, en viikolla helpottaa ;-)

      Poista
  6. Jäniksestä tuli mieleeni että kun roilaisin Netin Syövereissä etsimässä nykyistä blogini mallia, niin löysin sieltä Bunnyn ja välittömästi tuumasin että siinäpä olis oiva pohja tänne Majalle. Iso jänö - banneri ja kaikki :D

    Mitä taasen palapeleihin tulee, niin mun hermo ei kestä korkeintaan kuin neljä palaa käsittävän, "Brio - osaamisen iloa" palapelin ja sekin on siinä ja tässä etten heittele niitä stanan palasia pitkin seiniä.

    Se on muuten kumma juttu tuo kärsivällisyys; mua ei ota yhtään hermon päälle vaikka mä istuisin (ja olen istunut eräänkin kerran) vuorokauden koneella jotta mä saan jonkun koodinpätkän toimimaan. Hullu minä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mä edelleen menen näilä vanhoilla enkä muuta mitään ;-) Me ollaan kyllä erilaisia tuossa asiassa, mulla menis hermo alta minuutin jossain datajutuissa, mutta palapeli on suorastaan meditatiivinen harrastus mulle.

      Sun pitää vaan harjotella vaikka Mintun kaa niin johan kuule pomppas!

      Poista
    2. Täytyy yrittää sitten muutaman vuoden päästä kun likka on vanhempi eikä tunge kaikkia suuhunsa :D

      Poista
    3. Te voitte sitten opetella yhdessä ;-)

      Poista

Kiitos kommentistasi!
Marjaana