Sivut


torstai 27. marraskuuta 2014

Sairastuvalta päivää

Puuh, vähän on taas erityisjärjestelyjä Majassa. Esikoinen on ollut alkuviikon vähän puolikuntoinen ja välillä koulussa ja välillä kotona. Toissa iltana kuopus valitti päänsärkyä ja melkein arvasin, että nyt tauti jyllää silläkin. Eilen aamulla oli itkuinen ja päätä särki edelleen. Minulla oli yksi lyhyt kokous kuopuksen koululla, jonka ajaksi sain kuopuksen olemaan oman luokkansa mukana, kun ei kuitenkaan lämpöäkään ollut. Lähdimme sitten yhdessä kaupan kautta kotiin. Ostin useamman päivän ruokatarpeet, jos tässä nyt kotosalla ollaan. Eilisen ja tämän päivän sain sairaan lapsen hoitovapaata, ja perjantaina minulle olisi ollut vapaapäivä joka tapauksessa. Kuopuksella on poikkeuksellinen viikko silläkin tavalla, että menee isälleen vasta perjantaina ja palaa sitten maanantaina aamulla kouluun. Saa nähdä miten vaihto hoituu, jos on vielä toipilas huomennakin.






Eilinen iltapäivä ja ilta meni siis rauhassa kotona. Innostuimme värkkäämään piparimuoteilla tällä kertaa syömistä linnuille. Ohje oli Yhteishyvässä ja puuha hauskaa.


***

Tunnearvo. No tuolla alakuvan pehmolelulla on sitä, oikein roppakaupalla. Esikoinen söi aikanaan miljuuna rahkajogurttia-vai-mitä-ne-nyt-oli, osallistui kampanjaan ja sai molemmille tuollaiset. Kuopuksen kaveri on mennyt kaksi kertaa hukkaan ja isänsä on onnistunut netin ihmeellisestä maailmasta kalastamaan uudet. Nyt en meinaa uskaltaa antaa reissuilleen mukaan kun pelkään sen puolesta.


Paljetteja paidassa...


Nousikohan mun hyvä-äitipisteet, kun omilla pikku kätösilläni kudoin bilepaidan ja virkkasin rusetin? Ainakin kuopus oli tyytyväinen!

12 kommenttia:

  1. Voi, sehän on Pikkunälkä :) Meille kun ex-työpaikalle aina lappas sitä uutta porukkaa töihin, ja kun mun kerran piti kysyä jotain joltakulta niistä, enkä tuntenu ulkonäöltä, niin muuan nuori herra kuvaili sitä sanalla "Pikkunälkä". Sen verran osuva kuvailu oli, että kyseinen tyyppi - nuori herra hänkin, minuun verrattuna ainakin - jäi mun mieleen sitten Pikkunälkänä...

    Meilläkin näkyi esikoinen mittailevan lämpöä tänään. Ja mulla on nokka tukossa. Paranemisia teidän porukoille!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No sepä se! Meillä tosiaan asustelee kaksikin niitä. Herran garderobi on tuostakin jo laajentunut, eilen piti kutoa sille "merimiesasu". Tänään kuulemma pitäisi virkata lakki ja tehdä ulkotakki... saa nahdä!

      Tauteja on kyllä liikkeellä. Soittelin terveysasemalle saadakseni sairaan lapsen hoitovapaata, ja kuulemma nimenomaan päänsäryllä alkavaa flunssaa on täälläpäin runsaasti.

      Poista
    2. Argh, toivottavasti mun tukkonenä ja päänsärky ei ennakoi semmosta...

      Mie näin noita pieniä siemen"pipareita" valmistettavan joskus Strömsöössä (miten tuntuu niin hullulta kertoa tuollaista, kun siitä tulee mieleen vain sanonta "ei menny niinku strömsöössä") ja oon siitä lähtien haaveillu... mutta on siinä melkoinen räpiminen. Mutta ehkä siihen ei heti tartte käyttää koko kookosrasvamöykkyä, ku vaan vähän kerrallaan...

      Poista
    3. Jooei kerralla kokonaan, mutta isompi satsi varmaan kannattaa tehdä, tulee helpommin kun yks tai kaks. Voi sitten kuulemma säilyttää pakkasessa ja vielä linnuille kun edellinen loppuu.

      Toivottavasti tauti ei tartu ainakaan netin välityksellä ;-)

      Poista
  2. Kyllä näitä tauteja taas täksi syksyksi on riittänyt. Esikoinen juuri eilen sanoi puhelimessa, että hänkin oli päivän kotona, kun flunssa oli äitynyt siihen moodiin, ettei aamulla kerta kaikkiaan jaksanut nousta ylös. Itselläni tuntuu koko ajan olevan pientä nuhan poikasta ja aivastelua ja kaksoset valittavat välillä päätä ja välillä jotain muuta. Pikaista paranemista sinne teille päin!
    Tuo Pikkunälkä on aivan ihana! Äitipisteet ovat taatusti nousseet noilla vaatteilla. Olen muuten sitä mieltä, että noilla pehmoilla on yleensä suurin tunnearvo. Mullakin oli pienenä "Pörri", sellainen samettinen olio, joka oli iltaisin vieressä ja vasta kun siihen viereen sijoittui tuo siippa niin olio sai häipyä jonnekin kaapin perukoille. Tallessa se on vieläkin. Meillä ei ole tainnut kyllä pojilla olla sellaisia omia tärkeitä juttuja, paitsi esikoisella oli tyyny, jossa oli määrätynlainen tyynyliina, jonka kulmat hän sitten hypisteli ihan riekaleiksi.
    Mukavia kotipäiviä nyt kuitenkin sairastelusta huolimatta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meillä ei onneksi kauheasti vielä ole ollut, mutta nyt sitten iski. Lepäillään kotosalla niin kuin kuuluukin. Esikoinen menee illalla venäjän tunnille kansalaisopistoon kun joutui viime viikolla olemaan sieltä pois nuorisovaltuuston talkoiden takia. Mutta sekin on vaan puolentoista tunnin juttu.

      Mullakin oli pehmopanda nimeltä Iivari, mutta nyt se on kyllä jouduttu hävittämään (kun muutettiin sieltä homeasunnosta pois). Sitä ennen oli vetoketjukoira ja jänisorava (!) mutta nekin on jo hukkunu. Joku vanha pieni samettiotus, joka löytyi mummolasta, on tallella ja sen nimi oli esikoisen mielestä "lapsuuden kissa". Luulen kuitenkin, että se on vielä vanhempi, ei mun ollenkaan.

      Poista
  3. Voi, pikaista paranemista sinne. Toivotaan, ettei pahene!
    Tirput on iloisia kivoista siemenkakuista. (voi, miten mun tuli nyt mieleen ne lapsuuden karkit, mihin tuli kookosrasvaa ja riisimuroja ja kaakaoo...)
    Hauskoja nää pehmo-otukset, niiden tärkeys ja nimet <3 Mulla elävimmin jäänyt mieleen Vanhimman lelu, jota se veti aina perässään. Sen nimi oli Räksy-Pölynimuri. :-D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Just noi nimet!

      Pikkukoira ja jänisorava, tosiaan... Pikku veljellä oli normaalimmat: Molla ja Nalle.

      Toivotaan että tauti taltuu. Parane säkin siellä!

      Poista
    2. Mun siskonpojan pehmo oli nimeltään Teuo.

      Poista
  4. Samettiotukseen mulla ei ole mitään tunnesiteitä. Olisko jonkun tädin kirpparilöytö?

    Mummipisteitä kerään muistuttamalla, mitä virkkasin Tuutille aikoinaan.
    Paranemista poikasille!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sua kuule just tässä ajattelin, kun Pikkis haluaisi merimieslakin enkä mä osaa sellaista tehdä.

      Kyseinen "tuutti" on edelleen esikoisen kirjahyllyssä ja sillä on ainakin housut jalassa!

      Poista

Kiitos kommentistasi!
Marjaana