Sivut

perjantai 10. lokakuuta 2014

Mutku mä en voinu itelleni mitään

No niin, pitihän se arvata! Homma karkasi ihan käsistä sen liitutaulutarran kanssa. Ja rullaa on vielä jäljellä vaikka miten paljon. Esikoinen uhkaili ensin muuttavansa kotoa pois tai vähintäänkin siirtyvänsä ulkoruokintaanvarastoon, mutta innostui sitten itsekin ja mietti, että jonkunlainen liitutaulu omassa huoneessa voisi olla ihan jees. Ei kuulemma kuitenkaan mitään koristeellista vaan mahdollisesti hyvin pelkistetyt kehykset. Minun täytyy saada ainakin eteiseen joku versio, jolla voin muistuttaa itseäni ja poikia yhdestä jos toisestakin asiasta.






Enkä minä ole ainoa meillä, joka on innostunut värkkäämisestä. Kuopus piirtelee Kapteeni Kalsarista tuttuja liikkuvia kuvia niin että kohta hukumme niihin. Piti sitten kokeilla, osaisinko siirtää yhden niistä koneelle ja saisinko sen liikkumaan. Taas Marjaana osasi.


video




Niin, ja esikoinen teki uuden version infinity mirrorista. Aika makee - ja kamerakin näkyy kuvassa. Noissa ledeissä on oikein kaukosäädin, jolla väriä voi vaihtaa, valot saa välkkymään (yök) ja kaikkea muuta jännää. Marjaanan käsityöpajamaja?





***


Tänään on paitsi Aleksis Kiven, niin myös mielikirjapäivä, lukemisen teemapäivä (ja maailman mielenterveyspäivä ja kansainvälinen kananmunan päivä - onpa tässä päivää kerrakseen)! Melkein pitäisi suositella tämän viikonlopun lukemiseksi Munavalikoimaa, koska nauru tekee hyvää mielelle ja, no, se vain sopisi kaikkiin päivän teemoihin. Silti nimeän mielikirjakseni ihanan aikuisten sadun, Jean Gionon Mies joka istutti puita. Vaikka en nykyään enää ostele kirjoja, tämä oli eilen pakko napata omaksi Huuto.netistä, kun se siellä juuri nyt oli tarjolla. Oikeasti minulla on syyslomalle kasa kirjoja, joista tällä hetkellä luen Stephen Boothin dekkaria Kadonnut joki.




Mikä on sinun mielikirjasi?



(Jee, kuuden päivän loma alkoi siis eilen. Suonette sen kunniaksi anteeksi tämän kaamean kuvapläjäyksen. Ei tule toistumaan. Olen juhlatunnelmissa!)

10 kommenttia:

  1. En ole miettinyt, mikä on mun mielikirja, mutta etsimättä pläjähti tietoisuuteen Yrjö Kokon Laulujoutsen. Se on kaiketi minuun lähtemättömän vaikutuksen tehnyt. Hyvänä kakkosena se Ungelon torppa. Että siinä kai ne sitten on, vaikka joskus joku kirja yllättääkin iloisesti. Se jonkun Aleksin (?) kirjoittama Rintaperillinen oli hyvä kirja, mutta koko nautinnon pilasi se typerä loppu. Ihanku kirjailijalla olis yhtäkkiä tullu deadline vastaan tai totaalinen kyllästys. Tai ideat loppuneet.

    Infinity mirrorin valot näyttää liikkuvan tuossa still-kuvassakin!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se on huikea vekotin, kuopus väkersi sen kaukosäätimen kanssa koko aamupalan ja mulla meinasi tulla päänsärky vilkkuvaloista joten kielsin ;-)

      Yrjö Kokon kirjoja luetaan edelleen, se on musta mahtavaa!
      Ja lomakin on mahtavaa... mietin just kävisinkö asioilla lähikaupungissa tänään vai huomenna. Hmm, tänään on vähemmän ruuhkaa, taidan painella kohta jahka saan esikoisen kouluun kans, sillä on kympin aamu.

      Poista
  2. Oletkohan nähnyt sen piirretyn filmin tuosta 'Mies, joka istutti puita'-jutusta? Se on aika hieno. Ja näköjään löytyi Juutuupista

    https://www.youtube.com/watch?v=KTvYh8ar3tc

    Mulle tulisi migreeni äärettömyyspeilistä :P

    Mielikirja, yksi niistä, on aina ja ikuisesti ihana Mark Helprinin 'Talvinen tarina'. Elokuva oli aika huono, mutta kirja on .. olen lukenut sen varmaan ainakin viidesti. Tiestysti Tarun olen lukenut lukemattomia kertoja, mutta se on sellainen perusteos että välillä pitää mainita joku muukin. Myös Audrey Niffeneggerin teokset ovat ihania.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mullakin toi vekotin on vaan yhdellä värillä joka pysyy paikallaan. (Punainen, yllätys yllätys.)

      Mä en ole lukenut tuota Talvista tarinaa, pitää vilkaista. Mä vaan oon nykyään niin hirveän huono lukemaan paksuja kirjoja. Tällai lomalla voisi ehkä kuvitella lukevansa just ton Dickerin kuvassa näkyvän tiiliskiven. Mutta ehkä joululomalla?

      Poista
    2. Dicker ei kuulemma ole niin hyvä, kuin voisi kuvitella kaiken hässäkän perusteella. Ehkä luen sen joskus tai sitten en :D

      Poista
    3. Mun ystävä, jonka kanssa meillä on aika samanlainen kirjamaku, pelehti Harryn kanssa tässä vasta pitkään ja hartaasti ja kuulemma nautti joka hetkestä!

      Poista
  3. Unohdit Rosanauha-päivän. :)
    Hassua, että niin monta teemapäivää sattuu samalle päivämäärälle.

    Mielikirjaa mun on todella vaikea nimetä... Maailmassa on niin monta hyvää kirjaa ja vielä enemmän niitä, joita en ole lukenut.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oi ei, niinpä unohdin! Sitä ei ollut kalenterissani...

      Onneksi on lukemattomia kirjoja!

      Poista
  4. Ihan mainioita puhekuplia :) Saa hymyilemään.

    Mielikirja...hmm...on niin paljon hyviä. MUtta Untinen-Auelin sarja sai mut kyllä elämään niin siinä ajassa monen kirjan verran, että onkohan pakko sanoa ne...

    Ihanaa lomaa!!!!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, aika rento olo on jo!

      Noissa Untinen-Aueleissa meneekin joku tovi lukiessa, sen verran paksuja ovat ;-) Mua hymyyilyttää joka päivä nuo puhekuplat. Välillä pitää leikkiä vaikka on olevinaan aikuinen!

      Poista

Kiitos kommentistasi!
Marjaana