Sivut

torstai 16. lokakuuta 2014

Hyvät ja huonot tavat

Olipas mukava päivä esikoisen kanssa eilen. Jopa rahaakin arvokkaampaa on hyvät välit lapsiin - ja ihanat, hyväkäytöksiset lapset. Panin merkille, että esikoinen tervehti reippaasti myyjiä, piti minulle ovia auki ja otti oma-aloitteisesti kassit kannettavakseen. Löysimme ulkohousut, ja se oli tällä kertaa pääasia. Poika kuitenkin pyöräilee ympäri vuoden ainakin koulusta kotiinpäin. Uuteen pyörään ostettiin siksi myös talvirenkaat. Vanha on kaverilla testattavana ja vaikka itse pyörä ei ole enää minkään arvoinen, yhden talven käytössä olleet talvirenkaat ovat, joten jos saamme ne kierrätettyä näin helposti, hyvä olisi.

Kävimme myös ostamassa seuraavan jakson kirjat jo hyvissä ajoin, koska laskeskelin (niinpä niin...) että kuun vaihteessa voi olla taasen rahat tiukilla vaikka vähän tukia siinä kohtaa tuleekin. Iso vakuutusmaksu kun erääntyy. Tai minulle iso. Löysimme kirjat ja äitini myös. Kävimme yhdessä kahvilla. Ihana äiti lupasi juuri kuun vaihteessa maksaa koulukirjarahat minulle ja siitä on iso apu. Olemme vähän vuorotellen näitä lukiokirjoja ostelleet. Jatkoimme esikoisen kanssa kaupunkiasioilla (luomufenkolia, -bataattia - selleriä ja -pähkinöitä) ja sitten menimme intialaiseen syömään. Minä olen tylsä kuin mikä, mutta aina on pakko ottaa sama annos: Palak Paneer. Tosin jos kerran vuoteen tulee intialaisessa käytyä, eipä siihen kyllästymään pääse. En edes muista, milloin viimeksi olen syönyt muualla kuin paikallisella huoltoasemalla salaattipöydän tai jossain S-etupaikassa jotain pientä.

Ravintolassa panin vielä merkille, että esikoinen kysyi kauniisti tarjoilijaa avaamaan vessan oven ja kiitti myös. Tuollaisen herrasmiehen kanssa kelpaa olla liikenteessä. Paitsi että käyttäytyi se kerran huonostikin: katselin pahaa aavistamatta ikkunasta ulos (onneksi tyhjässä) ravintolassa, ja kun käännyin taas kohti esikoista, sillä oli hupparin nauhat nenärei'issä. Repesin ihan totaalisesti, ehkä se olinkin minä, joka käyttäydyin huonosti, koska en meinannut saada naurua loppumaan... On tullut ennenkin todettua, että meillä on samanlainen huono huumorintaju.



Kotiin tultua piristi postilaatikosta löytynyt ylläri.
Kiitos ihanainen <3


Reissu oli siis hyvä, mutta hyvä oli tulla kotiinkin. Esikoinen jatkoi melkein suoraan kaverien kanssa elokuvailtaa viettämään ja minulle tuli ystävä visiitille. Tänään käyn tekemässä iltavuoron, mutta luulen, että jatkan lomailua vielä perjantain. Sen verran taas on plussaa kertynyt. Ja sen verran olen lomailun makuun päässyt. Ihanaa oleskelua!

6 kommenttia:

  1. Ei ole huono huumorintaju, koska se kuulostaa samalta kuin mulla :) Minkälainen annos ja mitä on Palak Paneer? Lidlissä on nyt halvennuksessa kaikenmoisia itämaisia juttuja, mutta kun niiden mausta en mitään tiedä. Hyviä ne varmasti on, mutta mie pelkään sitä tulisuutta, jota niissä usein on.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mä aina tilaan sellaisen semitulisen, vieraannutin itseni mausteista kuopusta odottaessa. Esikoinen otti jo useammalla chilillä merkityn annoksen. Palak paneerissa on juustoa (yllätys yllätys) namikastikkeessa, joka vähän vaihtelee tekijän mukaan, mutta pinaattia siinä aina on.

      Ai niinhän se menikin huumorintajujen kanssa, mä jo unohdin;-)

      Poista
  2. Yllärit postilaatikossa ilahduttaa aina! Niin antajaa, kuin saajaa.
    Just tollanen aivottoman idiootti huumorintaju meilläkin lasten kanssa on. Mä olen "pelännyt" olevan ainoa teini-aivoinen äiti, joka nauraa kaikelle "tyhmälle". Onneksi löyty muitakin; Sanna ja Sinä!!!! Sulla on selkeesti samankaltaiset fiilikset lapsistas; mä ihan pakahdun välillä, kun tajuan, miten upeita ja hienoja ne on!!!! Ja miten, näin isompana, ne osaa ja on oppineet ja pystyy ja käyttäytyy ja on niin....ah, ihania ja rakkaita!
    Oih, Intialaista <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sitä pitää lähteä välillä ihmistenilmoille näkemään, että on onnistunut kasvatustyössä. Kotona siitä näkee vaan pienen osan. Ja tästä pitää tosiaan olla ylpeä äitinä! Ollaan!

      Intialaisen jälkeen oli paitsi shky myös huono omatunto, koska tilille jäi vieläkin vähemmän kun edellispäivän tekstissä uumoilin. Mutta joskus pitää köyhänkin hemmoltella lapsiaan, ja meillä tosiaan oli kivaa. Päivän kruunas sitten jälkkäri kotona kun sitä ei ravintolassa otettu ;-)

      Aivoton huumori on kyllä mainiota. Just tossa aamulla katoin, kun mun liitutauluun, johon ollaan kuopuksen kanssa piirretty puput ja kirjoitettu Maailman parhaat puput, oli ilmaantunut korjaus Maailman parhaan pöpöt...

      Poista
  3. Kyllä sulla on niin ihanat lapset! Olen minä omiinikin ihan tyytyväinen, ei sen puoleen. Alkuviikko meni sairaslomalla, sain virusflunssan poskiontelotulehduksen myötä kaupan päälle. Esikoinen tulee jo huomenna lomalle! Ihanaa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, mäkin olen sitä mieltä, että nää on mainiota - ja taputtelen itseäni olalle.

      Taputtele säkin, koska sun lapset käy sun luona mielellään ja ottaa teidän vieraisille! Ja paranemisia kans!

      Poista

Kiitos kommentistasi!
Marjaana