Sivut

torstai 4. syyskuuta 2014

Piparjuurta ja NLP:tä

Voi äh miten voi ihminen olla poikki. Minun poskionteloni tuntuvat nyt keräävän flunssan jälkeen jotain ylimääräistä - täytyy vaan toivoa, ettei ihan kuuria tarvitsisi. Hain kaupasta sitruunaa ja tuoretta piparjuurta ja lääkitsin itseäni niillä. Tymäkkää tavaraa kun raastaa piparjuuren sitruunamehuun ja sitten tempaisee sitä teelusikallisen tuolloin tällöin. Burf. Minulla oli lisäksi hieronta, ja ystävä velloi ja vatvoi niin, että sekin sai minut paitsi nirvanaan, myös totaalisen väsyneeksi ja löysäksi. Kun vielä hain kuopuksen kesken päivän pois koulusta, niin paketti olikin aika hyvin kasassa.

Pieni raukka oli räkäinen ja nuutunut, kurkkuunkin sattui. Aamulla katsoin, että ei ole lämpöä ja suht pirteäkin on, joten lähetin kouluun ja luokkakuvaan. Ehti sen verran olla, syödä lounaan ja sitten lähdimmekin jo kotia kohti. Onneksi kuopuksen vastustuskyky on niin rautainen, että ilta meni ihan rennoissa merkeissä. Tämä aamukin varmasti menee, vaikka minua vähän harmittaakin vapaani menetys. Taas se klassinen torstaitauti. Kuopuksen isä hakee pojan kotoa ja minä pääsen töihin. Myös esikoinen olli vähän apea, istahti sohvalle siliteltäväksi ja juttelemaan mieltään painavasta asiasta. Arvostan ihan suunnattomasti sitä, että puhuu minulle. 


Paistaa se aurinko, paistaa, paistaa...

Lisäksi oli mielenpäällä yksi asia. 

Kuopuksen isä suunnittelee reissua joululomalle. Eipä siinä, mieluusti pidän molemmat pojat tämän joulun kotona, kun viime jouluna kuopus oli isällään. Mutta koko kahden viikon lomaa en ollut ajatellut kotosalla koko porukalla viettää. Meillä on sellainen kaunis ajatus, että kun kuopus on niin paljon enemmän arjessa minun kanssani, lomilla kompensoitaisiin tätä, ja viettäisi tällöin enemmän aikaa isänsä kanssa. Tämän suunnitelman kanssa ajatus ei toteudu, minä joudun kannattelemaan poikaa jolla on ikävä ja jään paitsi siitä tärkeästä hengähdystauosta, jota arkeen tarvitsen. Keskustelimme asiasta hyvässä hengessä ja homma jäi vielä vähän auki.

Seuraavana yönä kello kolme heräsin ahdistumaan asiasta. Minulle tulee edelleen usein sellainen olo, että en tule kuulluksi tai ymmärretyksi näissä tilanteissa. Niinpä avasin koneen keskellä yötä, kirjoitin luonnoksiin referaatin siitä, mitä halusin ja koitin sanoa ja korostin meille tärkeitä asioita. Ihmeellinen voima tuolla - sellainen NLP -tyyppinen - kun sain asiat "paperille" pois päästäni, sain heti samantien uudelleen unen enkä jäänyt murehtimaan enempää. Aamulla oikoluin postin ja lähetin. Onpahan ainakin sitten taas mustaa valkoisella. Mutta varsin syvälle nämä arvet jäävät, näemmä.

Saa nähdä, miten asia tästä etenee.


***

Mutta kyllä tulee taas illalla alkava viikonloppu tarpeeseen. Vaan niin kai se aina?

6 kommenttia:

  1. Paistetta ja jaksamista sulle sinne!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, välillä on näitä päiviä... sä tiedät.

      Poista
  2. Kyllä se niin kauan on ihana, kun lapset juttelevat meille äideille asiansa. Meidän pojista yksi on sellainen, joka aina murehtii vain itsekseen ja hänestä saa oikein nyhtää asioiden purkua. Muut kyllä juttelevat minulle.
    Kurjia nuo räkätaudit, mutta niitä alkaa liikkua heti kun koulut alkavat. Se vain on luonnon laki.
    Toivottavasti saatte loma-ajan järjestymään, sillä kannatan ehdottomasti tuota sinun omaakin lomaasi. Ja tietysti pojan pitää saada olla myös isänsä kanssa.
    Voimia vaan tälle viikolle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mä olin taas ihan liikuttunut, kun tuli viereen kyyneleet silmissä ja jakoi huolensa. Se oli analysoinut itse hienosti asiaa ja varmaan sitä helpotti kun vaan sai jakaa jonkun kanssa.

      Mä toivon kanssa, että loma-asia järjestyy - nyt ei ainakaan pitäisi olla siitä kiinni, etten olisi selkeästi sanonut mitä ajattelen. Tai olen minä ennenkin sen tehnyt, mutta jostain syystä se vaan ei aina ole mennyt perille. Tarina jatkuu...

      Tää koulujen alku on aina tällaista flunssa-aikaa, ei kai se auta kun kestää vaan. Toivottavasti te pysytte terveinä!

      Poista
  3. http://www.metro.fi/kolumnit/a1387806692519
    Mikseihän yllätä et nuo muutamat kommentoijat ovat eri mieltä?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Puskissa vinkkasi alan ihmisten keskusteluun aiheesta kirjastot.fi -foorumilla

      ( http://www.kirjastot.fi/fi-FI/foorumit/thread.aspx?threadId=a22aea80-7e52-4c10-b95a-269921d07217 )

      En vielä ehtinyt perehtyä mutta pitää.

      Mä vetäisi rajan siihen jodlauskerhoon. Mutta meille tulee muistiviikolla käymään robottihylje - ehkä mäkin alan avautua!

      Poista

Kiitos kommentistasi!
Marjaana