Sivut


sunnuntai 17. elokuuta 2014

Herää, maailman paras koulu

Olen kirjoittanut aikanaan Maarit Korhosen julkaisemasta Koulun vika -kirjasta. Siinä ruodittiin nykyvanhempia ja -vanhemmuutta kovalla kädellä. "Edellisessä pamfletissa ... yritin tehdä selväksi, että kaikki tässä maailmassa ei ole koulun vikaa. (...) Tämä pamfletti sen sijaan keskittyy siihen, mikä oikeasti on koulun vikaa." Kirjan nimi on Herää, koulu! Korhonen, joka siis on pitkän linjan opettaja (ja jonkun naistenlehden kolumnistikin, muistaakseni), on vahvasti sitä mieltä, että nykykoulun parasta ennen päivä on ollut ja mennyt. Maailma muuttuu, kouluseni, kuten hän toteaa. Mutta koulu ei muutu mukana. "Koulunkäyntimme perustuu edelleen muutama sata vuotta sitten kehiteltyihin ideoihin, jotka perustuivat Euroopan teollistumisen tarpeisiin: tarvittiin ihmisiä, jotka osasivat kirjoittaa kauniilla käsialalla, laskea päässä ja kunnioittaa auktoriteetteja olemalla lojaaleja."

Sinne tänne hutkimisen sijaan Korhonen esittää vaihtoehtoja, uusia ideoita ja on joitain toteuttanut käytännössäkin. Noiden "preussilaisten" ideaalien sijaan nyt ja tulevaisuudeessa tarvittavia taitoja ovat mm. "luovuus, innovointikyky, ongelmanratkaisutaito, tiimityö, joustavuus, tietotekniikan hallinta, globaali ymmärrys, kriittinen ajattelu, 24/7-oppiminen, itseohjautuvuus työnteossa sekä ympäristöasiat". Myös erilaisen oppimistavat ja kiinnostuksen kohteet pitäisi ottaa paremmin huomioon. Opettajajohtoisuudesta pitäisi päästä ja oppimisympäristön viihtyisyyteen ja terveellisyyteen (!) tulisi kiinnittää nykyistä paljon enemmän huomiota. Ehkä radikaalein ehdotus kirjassa on Pasi Sahlbergin ideoima malli, jossa vähennettäsiin jo ala-asteella pakollisten kurssien määrä puoleen nykyisestä ja lisätään valinnaisuutta. Sellaisia kuin taide, talous, urheilu, ruoanlaitto, keskustelutaito, yrittäjyyskasvatus, puutarhanhoito, kirjallisuus, ympäristöasiat, ohjelmointi, 3D-tulostus, shakki, skeittaus, graffitien tekeminen. "Mitä tahansa." Näin herätettäisiin oppimisen kipinä, intohimo, positiivinen vire opiskeluun. 


Kuopus lukee teemaan sopivaa kirjasarjaa Kahjo kouluni.
Suosittelen lämpimästi kaikille alaluokkalaisille.


Myös arviointisysteemi pitäisi uudistaa. "Jos on pakko arvioida, tulisi arvioitaviin asioihin ehdottomasti lisätä uusia asioita: tunneäly, sosiaalisuus, innovatiivisuus, luovuus, empatiakyky, organisointitaito, aloitteellisuus ja niin edelleen." (Lainaukset siis Maarit Korhosen kirjasta Herää, koulu!) Arvostelun muutostarpeestahan on puhuttu viime aikoina muutenkin. Liisa Keltikangas-Järvinen ja Sari Mullola ovat julkaisseet kirjan Maailman paras koulu, josta on nostettu uutisiin yksi kohta. Temperamentti vaikuttaa liikaa numeroihin ja eri opettajien antamat saman aineen arvosanat eivät ole keskenään vertailukelpoisia. Lisäksi pitäisi arvioida paitsi osaamista myös motivaatiota tai työskentelytapoja. Tuo kirja pääsee ehdottomasti myös lukulistalleni, koska siitä löytyy varmasti samoja teemoja. Hyvä, että aiheesta puhutaan!

P.S. Iltasanomat teki pienen jutunkin.

***

Odotan muuten mielenkiinnolla Hämeenlinnan Tuomelan koulun avautumista muistaakseni vuonna 2016. Ihana Sairio -blogi on tehnyt sen minulle tutuksi. Ilmiöpohjainen oppiminen, tiimiopettajuus ja vanhemman aktiivisempi rooli. Kaikki tämä kuulostaa todella mielenkiintoiselta: klik!



14 kommenttia:

  1. "Esimerkiksi ujon pojan ei pitäisi saada historiasta seiskaa, jos hän osaa historiaa kasin arvoisesti, mutta ei uskalla viitata tunneilla." Tämä olisi pitänyt ilmestyä jo aiemmin ja kuopuksen englannin open lukea ja sisäistää ajatus... numeron pudottaminen ujouden takia ei ainakaan ole lisännyt lapsen motivaatiota opiskella.

    Toisaalta esitetään arvosteltavaksi myös sosiaalisuus, joka taas on nimenomaan henkilöön kohdistuvaa arvostelua.

    Ihan ensimmäiseksihän tällaisen toteutus pitäisi lähteä opettajakoulutuksesta; ei perinteiseen touhuun jämähtänyt opettaja pysty ykskaks muuttamaan opetustapaansa ja ajatusmallejaan. Sinänsä varmaan ihan hyviä ajatuksia, mutta eikös suomalaista koulunkäyntitapaa ole ennen maailmalla kovin ihasteltu, kuinka tehokasta se on ja tuottaa osaavia ihmisiä? Osaavia ainakin Pisa- mittareiden mukaan.

    Se, että Pisa-tutkimuksessa ei ole menestytty yhtä hyvin viimeksi, johtuu mun mielestä vaan siitä, kun koulutuksessa on säästetty. Pienet koulut yhdistetään isoiksi, luokkakoot kasvatetaan jättimäisiksi, erityisoppilaat laitetaan tavallisten joukkoon, häiriköiden toimintaan ei riittävässä määrin puututa ja sitten vielä opettajia lomautetaan.

    Mutta palatakseni asiaan, niin kärsiskö ne akateemiset lapset sitten vapaammasta koulusta? Heitettäiskö siinä sitten hukkaan se yksi kolmasosa?

    Sori, hajanaisia ja kummallisia kommentteja, mutta en oo kai ihan vielä herännyt :) toivottavasti tuosta hommasta lähtee kuitenkin kipinä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Piti palata sanomaan, että otti silmään toisessa linkkaamassasi jutussa se, että oppilailla on kännykät koko ajan esillä ja niitä saa käyttää, kun on nopeampaa hakea tietoa kännykällä kuin selata tietosanakirjaa!!! Ensinnäkin, se tieto, mikä on netissä, ei aina ole validia, ja toisakseen ei kaikilla ole kännykässä nettiä. Kaikilla ei ole edes kännykkää!

      Poista
    2. Tuosta kännykän käytöstä tuli kai vähän sanomista, tai siitä, kun joku ope oli kehottanut kaikkia etsimään tietoa älypuhelimillaan, ja todellakin ,kaikilla ei ollut älypuhelinta tai pääsyä nettiin.

      Tasapuolisempaa olis vissiin koulun tabletit, koska kuitenkin nykyaikaiset tiedonhakuvälineet ja taidot olisi hyvä opettaa. Ja se lähdekritiikki - sen pitäisi tulla sitten siinä ohessa, ehdottomasti!

      Poista
    3. Tuon pitäisi olla itsestään selvyys, että luonne tai temperamentti ei saisi vaikuttaa arvosteluun. Ja totta, muutoksen pitäisi lähteä koulutuksesta. Saa nähdä milloin se tapahtuu!

      Mä uskon, että ne "akateemiset" lapset hyötyisi tuosta. Mun referaatissa ei tullut ilmi, että Korhonen puhuu jokaisen oikeudesta omantasoiseen opetukseen. Hän on sitä mieltä, että lahjakkaat eivät pääse lähellekään omaa tasoaan nykyisellä menetelmällä. Pitäisi eriyttää enemmän, ja valinnaisuuden myötä siihen varmaan avautuisi mahdollisuuskin.

      Korhonen mainitsee myös sen, mikä on joissain muissa kun Pisa-tutkimuksissa tullut ilmi, että suomalaislapset viihtyy todella huonosti koulussa. Se vie myös oppimismotivaatiota ja varmaan niitä tuloksiakin sitten ennen pitkää.

      Mulla ei ole valmiita vastauksia, mutta olen ehdottomasti sitä mieltä, että jotain pitäisi tehdä!

      Poista
    4. Mitä mun lapset on kertoneet - esikoinen etenkin - niin opettajan ajasta suuri osa menee häiriköiden paimentamiseen, tai jos ope on sellainen, ettei se ota siitä paineita vaan sen tunnilla saa ölistä niin paljon kuin lystää (ja juoda energiajuomia) niin sitten opetuksesta ei kuule mitään tai ainakaan ei pysty keskittymään. Ei se ihme ole, että koulussa viihdytään huonosti. Tyttökin on kuitenkin sellainen, että se haluaisi oppia ne asiat siellä.

      Poista
    5. Just noin, tuo on juuri sitä motivaation puutetta - jos oppiminen olisi mielekästä, järjestyshäiriötkin vähenisivät, näin mutkat suoriksi vetäen!

      Poista
  2. Onko se nyt niin että oppivelvollisuus on jo muuttunut 17 vuoteen asti? JOstain luin otsikon notta opetusministeri tahtoisi sen 18 vuodeksi, en lukenut juttua, koska on niin älytön ajatuksenakin, samoin kuin tuo 17.
    Joku päivä tällä viikolla Keltikangas-Järvinen oli Radio Suomen ohjelmassa(olisiko ollut ajantasa) kertomassa tuosta, tyttöjen ja poikien temperamentin eroista ja sen vaikutuksesta arvosteluihin ja koulumenestyksiin. Kaikki toiminta kannattaa lopettaa kun hän puhuu, paljon viisaita. En silti lopettanut kaikkea toimintaani vaan menin reenaamaan, mutta nyt muistin että pitää kuunnella ohjelma areenasta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Keltikangas-Järvisellä ON hyviä ajatuksia ja hyviä kirjoja. Mulla on tuosta uusimmasta varaus, mutta vanhempia olen lukenut. Noista temperamenttiasioista on kirjoittanut jo edellisessään.

      18 on vain kaavailu ja tuo 17kin on vissiin vielä valmistelussa, kustannuksia selvitetään.

      Poista
  3. Mun mielestä P. Sahlbergin ehdotus ei ole ihan tuulesta temmattu koska kaikilla on jokin erityistaito jolle pitäisi antaa mahdollisuus kehittyä vaikkapa heti kun perusasiat on opittu tai sitten niiden ohessa. Tasapäistäminen on muutenkin tässä yhteiskunnassa mennyt liian pitkälle ja mitään en vihaa niin paljon kuin samaan muottiin tunkemista. Sillä tapetaan se vähäinenkin uskallus jo alkuvaiheessa ja sitä on vanhemmalla iällä vaikea saada esiin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuota juuri tarkoitetaan Sahlbergin ehdotuksessa jota Korhonen tukee ja avaa. Valinnaisuudella saisivat kaikki oman osaamisensa käyttöön ja positiivisia (oppimis)kokemuksia. Myönteinen ote ja mielekkyys säilyisivät.

      Lisäksi tuo malli, jossa vähennettäisiin opettajajohtoisuutta lisäisi oma-alotteisuutta, ongelmanratkaisukykyä, keskustelutaitoa jne jotka taatusti olisivat omiaan siinä, ettei kaikkia koitettaisi valaa samaan muottiin tai edes onnistuttaisi tasapäistämään.

      Poista
  4. Minkähänlainen pöhkö minä olen kun käyn siellä Tuomelan koululla kirjastossa, enkä ole kyllä tajunnut koulun puolen olevan suljettu :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hih, ehkä sä olet ajatellut, että onpa hyvinkäyttäytyviä ja hiljaisia oppilaita ;-)

      Poista
    2. Lähinnä olen ajatellut, että ompas hyvin parkkitilaa :D

      Poista
    3. Se se vasta on mainiota, ei tarvitse änkeä autoa kahden väliin ja pelätä että joutuu peruuttamaan pois ;-)

      Poista

Kiitos kommentistasi!
Marjaana