Sivut

tiistai 29. heinäkuuta 2014

Mikä se pehmentää pään?

Minulla jotenkin näköjään jää lukeminen ihan tyystin, kun lomailemme kuopuksen kanssa. Tietysti nyt, kun melkein muutimme uimalaan asumaan ja kuopusta pitää vielä vedessä vahtia kuin haukka, se on ollut ymmärrettävää. Mutta muuten ehtisin kyllä, ei se siitä ole kiinni. Joku henkinen lukko vain? Ja on niin helppoa jumittua netin ääreen kun kuopus puuhailee omiaan. Kuitenkin se tämän tästä tarvitsee minua joko kuuntelemaan tai katsomaan jonkun maailman tärkeimmän jutun, auttamaan tietyn legon etsinnässä, tai jotain. Nyt minä heti töiden alettua nappasin kaikki varaukseni sekä pari muutakin kirjaa odottelemaan, josko se lukukärpänen vihdoin puraisisi. Näyttää olevan kovasti dekkaripainotteista tuota Tommi Kinnusta lukuunottamatta, joten tällä viikolla on katsottava sillä silmällä, että löytyisi vastapainoakin. Nyt olisi ainakin aikaa lukea, ja jollei vielä tällä viikolla täysillä nappaa, niin ensi viikolla, lomalla, sitten ainakin.





Hesarissa kirjoitettiin, kuinka kaunokirjallisuus kuuluu kesään ja pehmentää pään. Se on ihan totta. Mutta en ymmärrä mitä väärää siinä on? Miksi kirjallisuuden pitäisi koko ajan opettaa, avartaa, sivistää? (Toki se tekee sitäkin, ihan vahingossa, mutta se on toinen juttu. Ja se mikä laulussa pehmentää pään on lempi...) Kirjojen lukeminen voi olla puhtaasti viihdettä, esakapismia. Minulle ainakin se toimii aika ajoin juuri näin. Niitä sivistäviä ja kultivoituneita teoksia ehtii lukea myöhemminkin, jos siltä tuntuu. Samaisessa lehdessä oli myös hauska juttusarja eri vuosikymmenten kirjoista, jotka kannattaisi lukea. Ehkä ajankuvina, osa, ei niinkään välttämättä kaunokirjallisina merkkiteoksina. Kovin montaa noista en kyllä voi kehuskella lukeneeni, mutta Satu Waltarin Kahvila Mabillon löytyy ihan omasta hyllystäkin.


***

Mitä töihin palaamiseen tulee, se sujui oikein kivuttomasti. Oikeasti hymyilytti ja nauratti työmaan ovella aamupäivällä, kun sinne astelin. Oli mainiota päästä ihmisten ilmoille. Pari ihanaa kanta-asiakasta, jotka käyvät päivittäin lukemassa lehdet, totesivat ääneen kumpainenkin, "että on ollut vähän Marjaanaa jo ikävä". Ai että miten ihana työ minulla on!

28 kommenttia:

  1. Ei se lukuinto aina ole päällä, sekin tahtoo lomailla välillä. Mie oon tän kesän aikana kahlannut enimmäkseen vanhoja tuttuja dekkareita, ei ole (yhtä hyväksi osoittautunutta kirjaa lukuunottamatta) huvittanut ottaa riskiä, että lainaakin huonon kirjan :) Kuitenkin olen pettynyt; muistin, että Mankellin Wallanderit olis ollu hyviä - koukuttivat minut silloin, kun niihin tutustuin - mutta nyt olen yhden lukenut ja toista yritän lukea, ja yhtäkkiä ne onkin kauhean mustanharmaan sävyisiä. Ahdistavia. No lainasin mie Umpah-pahin kootut, ne on mulla sokerina pohjalla odottamassa :)

    Sain luettua linkin alta 70-, 60- ja 50-luvun must-teoslistat, mutta sitten tuli ilmaisten luettavien lista täyteen. Miten mie muistelen, niinku Hesari olis jossain vaiheessa ilmoittanut luopuvansa maksullisuudesta? Ilmeisesti olen lukenut jonkin aprillijutun.

    Olen jälleen kerran onnellinen sun puolesta, kun sulla on työ, jonne voit mennä hymyillen!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se on kyllä todella arvokas asia - sä jos kuka sen tiedät (tai siis käänteisesti).

      Munkin kaattaus on tällä hetkellä aika dekkaripainotteinen, mutta pitää tässä viikon mittaan ottaa muutakin varuiksi ja välipaloiksi. Mulla ei nykyään ole minkäänlaista kynnystä jättää kirjaa kesken, niin ei ole vaaraa tuosta että lainaakin huonon kirjan -tai siis lainaanhan mä vaikka mitä ja luen sitten vaan ne mitkä jaksan.

      Mua rasittaa toi Hesarin maksullisuus, mutta linkkaan noita juttuja silti, koska se on ainoa edes jossain määrin "uskottava" ei-erityisalojen-lehti. Selaimia vaihtamalla voi vähän kiertää tuota 5 artikkelin lukukattoa. Ja mä pystyn töissä työtunnuksilla sitten lukemaan ihan mitä vaan haluan.

      Poista
    2. Kiitos vinkistä - kävin lukemassa 80- ja 90-lukujen kirjalistat toisella selaimella :) Oli siellä tuttuja, mutta ei yhtään kokonaan luettua.

      Ei oo kauaa, kun ajeltiin miehen kans tietä, jota kuljin töihin vielä jokin aika sitten, ja yhtäkkiä tajusin, että mun EI TARTTE mennä sinne enää! Iski niin suunnaton helpotus, aivan kuin se asia olis vasta silloin mennyt tajuntaan asti. Hyvä etten itkemään siinä ruvennut. Ilosta siis.

      Poista
    3. Sitä tajuaa nää jutut pikku hiljaa, säkin oli kuitenkin ennen vapauttavaa päätöstä pitkään jo poissa.

      Hih, ollaanko me nyt nettirikollisia?

      Poista
  2. Luulin ensin, että enhän minä ole noista Hesarin kirjoista ole lukenut yhtäkään ja olen pitänyt itseäni ahkerana lukijana... No, löytyi sieltä 90-luvun listasta sentään Guillou ja Saramago, jotka olen lukenut! Huh...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toi oli musta aika marginaalinen lista - hauska kylläkin. Enkä todellakaan mäkään voi kehuskella lukeneeni noista Waltarin lisäksi kuin ehkä yhden tai kaksi. Se harrastuneisuus kohdistuu ehkä enempi tähän nykykirjallisuuteen, nykyisin.

      Poista
  3. Vastaukset
    1. No jyräjää. Napsahti hetkeks koneet pois päältä töissä, mutta eilen oli varsinainen tykitys. Puoli kylää neljä tuntia tyystin ilman sähköjä. Saa nähdä miten tänään. Laitoin työpaikan asiakashissiin just lapun ettei kantsi käyttää ukonilmalla.

      Mites siellä?

      Poista
    2. Ei tietenkään. Kateellisena katselen ukkostutkaa ja taas kaikkialla muualla, mutta ei täällä! Höh.

      Poista
    3. No höh!

      Täällä oli eilen (kuulemma) valtavan hieno näytös, mutta mä katselin vaan ruutua töissä.

      Mä pidän peukkuja et säkin saat oman showsi!

      Poista
    4. Mäkin katselin äsken kauppareissulla KATEELLISENA, että kyllä on hyvin asiat Kehä III:n ulkopuolella, kun siellä näytti olevan varsin herkulliset ukospilvityyppiset rakennelmat. Kirottua.

      Poista
    5. Ja oli siellä uKKospilviäkin...

      Poista
    6. Meillä jytisi eilen toisaan oikein kunnolla ja tänään näyttäisi jotain tapahtuvan myös!

      Poista
    7. Ja on se hyväm, että joku asia on paremmin täällä kehä kolmosen toisella puolella ;-)

      Poista
    8. Nyt näyttää hyvältä! Suomenlahdelta ja Hämeen suunnasta on tulossa kaksi vyöryä! Come to papa! :D

      Poista
    9. Mä pidän peukut pystyssä että ne älyäisi tulla sun luo!!!

      Poista
    10. Jyrisee hienosti ! Välähtelee ! Sadettakin ripsuu. Tosin näkyy vielä sinitaivastakin... Jotenkin saamaton tyyppi koko Ukkonen.

      Poista
    11. No saittehan tekin siellä etelässä vähän maistiaisia!!!

      Poista
    12. PAH ! Kolmen minuutin ukkonen. Sanonko... Grrrr.

      Poista
    13. Sano! Meillä oli sekä eilen että tänään oikein kunnon rytinä!!!

      Poista
    14. Hän metelöi nyt merellä. Tyhmä tapaus. Eihän siellä ole kuin kaloja ja jotain puuruuhella matkustavia merenkulkujoita, tietää vaan meripelastajille duunia. Pöh.

      Poista
    15. Onpas hän nyt ajattelematon tänään - ja sä kun niin odotit/odotat!

      Poista
  4. Jos saatte sen Isä-Ukkosen kiinni, niin lähettäkää tänne Päijät-Hämeeseen, kiitos. Se pahalainen tätä kiertää kuin... Itä-Hämeeseen meni taas tänäänkin ja rytäji siellä oikein urakalla, mutta ei vaan voinut tänne tulla.

    Mitä taas lukemiseen tulee. Ei vaan aina luetuta. Kun ei niin ei. Ja joskus ei pysty olemaan ilman kirjaa hetkeäkään. Nyt mulla on unilukemisena pokkari jonka sai Sittarista halvalla. Ostin sen ihan vaan siksi, kun nimi oli niin erikoinen ja sitä takakannessa kehuttiin. Aika erikoinen ainakin alusta, mutta päätin antaa sille mahdollisuuden. Sarah Winman; Kani nimeltä jumala. (http://www.maailmankirjat.ma-pe.net/?p=1479)
    Ehkä saan sen luettua loppuun ennen kuin kesä loppuu, mutta ihan samaa hehkutusta en kirjalle antaisi kuin mitä sille on niissä muutamissa blogeissa annettu, joita takakannessa on lainattu.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No mä luin kans tuota kirjaa jonkin matkaa mutta keskenhän se jäi. Oli aika erikoinen, ja vaikka aluks tykkäsinkin, niin ei sitten tempaissut tarpeeksi mukaansa.

      Lukemisessa on kausia, joskus enemmän, joskus vähemmän. Mutta koko ajan kuitenkin jotain, se on vähän niinkuin ammattitauti ;-)

      Jos mä tavoitan sen ukkosen, lähetän sen sinne. Meillä on jytissyt kahtena päivänä, joten ollaan jo saatu oma osamme!

      Poista
  5. Kuumuus, tuo pään lopullisesti pehmentävä kesäinen ilmiö jolle ei näy tulevan loppua...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ensi viikolla saa taas olla vallan villin kuumaa, mulla jatkuu loma!

      Poista
  6. Yhtään en ihmettele asiakkaiden kommentteja.

    Piin elämä - hyvä tarina, rikas kieleltään (kiitos hyvä suomentaja).
    -a

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hih, mullon just se leffa kotona ja ajattelin lahjoa esikoisen kattomaan sen mun kanssa!

      Poista

Kiitos kommentistasi!
Marjaana