Sivut

keskiviikko 18. kesäkuuta 2014

Tarjoushaukka

Luin jutun naisesta, joka juoksee tarjousten perässä. Näitä aina välillä ilmaantuu lehtiin. Se, mikä tässä oli uutta, oli ajatus, jonka mukaan ihmiset voidaan jakaa ostokäyttäytymisen mukaan kahteen ryhmään, maksimoijat ja tyytyjät. Tutkimuksen mukaan maksimoijat ovat ahdistuneempia kuin tyytyjät. Ei mikään suuri yllätys - uskon, että ylipäätään elämään keveämmin suhtautuvat, sellaiset, jotka osaavat tyytyä siihen mitä on, voivat hyvinkin olla onnellisimpia kuin jatkuvasti uutta tavoittelevat. Mutta tarjouksiin. Ehkä minussa on joku vika, mutta en ole oikein koskaan osannut ruoan suhteen miettiä missä mikäkin on halvinta, missä kalleinta. Isojen ostosten suhteen tämä taas on ihan itsestään selvää. Tosin en ole ihan varma siitäkään, kannattaako lähteä ajamaan kaupunkiin vaikka Sokoksen 3 + 1 -päiville jonkun alennustuotteen perässä? Bensakin maksaa, aika paljon itse asiassa. Riippuu varmaan siitä onko niitä tuotteita useampia ja onko muuta asiaa kaupunkiin ja miten suuret ostokset on?





Toki ruoasta pidemmän päälle yhteensä ynnättynä tulee iso lasku, mutta en silti osaa juosta tarjousten perässä. Johtuuko tämä siitä, että meillä maalla on ne pari kauppaa eikä tarjoukset koskaan ihan päätä huimaa? Vai siitä, että minulle aikakin on rahaa? Tiedostan, että hintoja kannattaisi seurata ja ostaa sieltä missä tuotteet ovat halvempia. Tiedostan senkin, että joku ajattelee nyt, että ei sillä oikeasti ole tiukkaa jos se ei edes vertaile hintoja tai hyödynnä tarjouksia. Luomu, jota pääosin suosin, ei vaan juuri koskaan ole tarjouksessa. Tingin sitten vaikka määrästä - vararavintoa on lanteille kertynyt sen verran, etten kyllä nälkään pääse kuolemaan. Ja nappaan minä hedelmiä matkaan runsaammin silloin kun joku hyvä tarjous eteen sattuu, mutta en varta vasten lähde niitä etsimään.

Lidlkin on minulle vierasta maaperää. Johtunee siitä, ettei sellaista paikkakunnalla ole. Edellisen kerran kun koitin tehdä kyseisen kaupan kanssa tuttavuutta, löysin monta mielenkiintoista tuotetta. Seuraavalla kerralla näitä ei enää valikoimissa ollutkaan. Ja uudet perunat maksoivat enemmän kuin lähikaupassa - kyllä, tällä kertaa kurkkasin hinnan ja petyin, kun olin jo ehtinyt niitä Lidlistä mukaani napata. Yleensä en edes kauheasti katso hintaa, sillä jos kahvi on loppu ostan kahvia. Niin, ja ostan sitä tummempaa, vaikka se on kalliimpaa. Ja luomua. Mutta kukin tavallaan!

Miten on, juoksetko sinä tarjousten perässä?

22 kommenttia:

  1. No joo, samoilla linjoilla ollaan tässäkin. En juokse minäkään juuri tarjousten perässä. Ehkä johtuu siitä vihreästä kaverista kukkarossa jonka liike on vielä lähimpänä kotia. Toisaalta olen kyllä opetellut käyttämään siinä vieressä olevaa Lidliä, joka ehdottomasti on halvempi kauppa. Mutta sieltä ei saa kaikkea, joten täydennys tehdään sitten naapurin valikoimista. Nyt olemme ihastuneet Lidlin isoon mansikkajäätelöpuikkoon valkosuklaalla ja hinta vain 79 senttiä. Magnumin veroinen ja vain kolmasosa hintaa.....mutta se on totta, että heillä on välillä erilaisia teemaviikkoja, joiden tuotteet jäävät taas normaalivalikoimista pois. Onneksi toistuvat aina ajoittain, jotta voi herkutella. Eikä tuotteisiin pääse kyllästymään.
    Juhannusostoksille tässä on illalla lähdettävä, joten hyvää Jussia!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ai niin, se juhannus... täytyy munkin vähän varautu, mutta meitä on vain kaksi syöjää joten aika vähällä pääsen.

      Hyviä pointteja sulla tossa, ja samantyylinen ostotapa selvästikin kun mulla. Mä tosiaan arvostan sitä, että kaupoissa juoksemiseen ei mene ihan hirveästi aikaa - varsinkin, jos lapset on mukana, jota vältän viimeiseen asti - ja että selviäsi mieluusti vaikka yhdellä käynnillä. Lidlissä ei onnistunut, mutta johtui tästä mun luomurajoittuneisuudesta. Yllätyksekseni löytyi kuitenkin ekalla kerralla paljon luomuhedelmiä.

      Täällä kotikonnuilla tiedän mitä kummastakin kaupasta saa, joten suuntaan sen mukaan. Ja yleensä ennen kun haen kuopusta. Kuten sanottu, en mitenkään nauti lasten kanssa kaupassa käynneistä ;-)

      Hyvää Juhannusta sinnekin!

      Poista
  2. Meinas ihan lukeminen tyssätä tuohon kuvaan... mistä sie tuon löysit???!!! :D

    Mie en yleensä edes lue niitä kauppojen tarjouslehtisiä, ja jos luenkin, unohdan kuitenkin mitä piti. Hyvin harvoin lähden minkään tarjouksen perään minnekään. "Vihreän kaverin" kauppaa käytetään täälläkin, saatetaan jopa kannatuksen vuoksi piipahtaa tuossa lähikaupassa - ainakin silloin, kun pyhäpäivä yllättää. Tai jos ei tartte isompia ostoksia. Sinne on kolme kilsaa, seuraavaan (ässä ja valtsu) seitsemän. Lidli löytyy kun ajelee jonkun matkaa toistakymmentä kilsaa. Sieltä me haetaan ainakin vessapaperi ja laktoositon iskukuumennettu = pitkään avaamattomana säilyvä maito. Ja jos sattuu oleen curryketsuppia - sitä ei ole kuin joskus. Juusto.

    Lidlin vähärasvaisten tuotteiden valikoima on aika kehno, ja mie paljon käytän kevytkermaviiliä ja kevytsalaattijuustoa, jotka on smarketissa. Anoppi kyllä kulkee tarjousten perässä, just viikonloppuna oli menossa Lidliin ostamaan neljällä eurolla kilon salaattijuustoa (rasvaista) ja paljonpa kannatti, kun se varmaan yli puolet siitä laittoi miehen mukana meille! Vaikka mies sanoi, ettei se oo ees hyvää. Mie sitä oon nyt salaattiin pilpunnu, mutta sitä saa syödä sitten suupielet rasvassa... Ja jostain se oli ostanu kai ison satsin korppuja, koska niitäkin meille ajautui, eikä meillä kukaan syö korppuja.

    Mutta oletko huomannut, että on joitakin kauppoja, jotka mainostaa itseään halpahallina, mutta hinnat on samat kuin "paremmissakin" kaupoissa? Ajatellaan, että kyllä ihmiset ostaa innolla, kun luulevat että on halpaa. Ja ne kiertävät sohvamyynnit... huh.

    Tulipas nyt kauheasti ihan jonninjoutavaa tekstiä, mutta pane se vaikka angry birdsien tiliin :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ehei, en laita, musta on mukavaa lukea teidän jorinoita!!!

      Toi lähikaupan kannattamispointti jäi multa kirjoittamatta. Vaikka haen kaupunkireissulla isosta marketista sellaiset luomutuotteet joita täältä ei saa (feta, halloumi, kermaviili, siemenet ja sen sellaiset), teen perusostokset niinäkin päivinä täällä päässä. Mä en usko että hinnat isossa marketissa (tai noissa mainitsemissasi halpahalleissa) on niin paljon halvemmat että kannattaisi kantaa sieltä asti. Kannatan mielelläni paikallisia kauppoja ja hermokin lepää kun tiedän mitä mistäkin löytyy. Markettissa mulla menee aina hermo, en löysä mitään ja pää on ihan puuroa.

      Hmm, tuota "ostan ison/paljon kun on niin halpaa" -juttua mä en ole ymmärtänyt koskaan - jos se sitten menee haaskuuseen, niin eihän siinä säästä. Eri juttu just vessapaperien ja sellaisen "ei-pilaantuvan" kanssa.

      Mun veli lähetti tuon Angry-kuvan mulle - on vissiin jossain netissä kiertänyt, Ja on kyllä kieltämättä aika hurja moka!

      Poista
  3. Ehkä se on juuri tällaisen pienen kylän "ongelma". Kaksi kauppaa ja toisessa pääasiallisesti käydään. Kaupunkiin ajelu nostaisi siellä päässä olevan tarjoustuotteen samoihin hintoihin. Toki sitten kun kaupunkiin menen, koetan hoitaa kaikki asiat samalla keikalla ja kenties kuikuilen niitä tarjouksiakin.
    Pääasiassa kuitenkin mun ostokset on niitä tuotteita, joissa on se -30% lappu, oli sitten maalla tai kaupungissa.
    Eilen ostin luomukahvia. Se oli halvempaa kuin tavallinen!!
    Voihan Angry birds - nurkk...eiku runkk...eiku!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eiks oo aika herkullinen moka? Ja vielä lasten tuotteissa ;-)

      Mä ostan pojille punalappuisia pakkaseen kans jos kohdalle sopivia sattuu. Niillä saa kummasti ruokalaskua pienemmäksi. Mutta en mä niidenkään perässä pysty kulkemaan.

      Mä oon vähän kahden kaupan loukussa, kun toisesta saa toista ja toisesta sitten taas jotain muuta. Mutta onneksi ovat lähekkäin ja tiedän mistä mitäkin löytyy. Tänään pitäisi taas lääkärireissulla (kaupungissa) käväistä marketissa. Gnjääh, mä en tykkää siitä yhtään.

      Mun äiti toi mulle eilen paketillisen tummaa luomu- ja reilun kaupan kahvia (ja jäätelöä) kun kutsuin ne raparperipiirakalle ja kahville. Saatoin mä kyllä asiasta mainita, mutta olisi kuulemma tuonut muutenkin...

      Poista
  4. Mä haluisin kiertää tarjousten perässä! Haluun entisaikojen leikattavia kuponkeja jolla saa markan alennusta! Mut ei oo ei tuu höh.
    Todellisuudessa käyn kaks kertaa viikossa kaupassa, ässässä/pirsmassa ja lidlissä, yleensä tenavien kanssa kun on samalla niille oppia kuinka toimitaan/ei toimita.
    Meidän ruokamenot on suht pienet joten sama onko tarjousta vai nou. Tai jos on tarjous, se on yleensä joku liha/kahvi/eineskurapitsa tai vastaava eikä niitä käytetä eikä pavuista ja linsseistä tartte tarjousta kun ne on edullisia muutenkin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mä sulle leikattavat kupongit näytän!

      No kun ne mun ostamatkaan tuotteet ei ole ikinä tarjouksessa - ehkä siks mäkään en juokse niiden perässä. Mutta punalappuisia saatan napata pojille pakkaseen sellaisen päivän varalle kun pitää nopeasti saada töiden jälkeen jotain couscousin ja tuoreen viereen tarjolle.

      Mä tykkään käydä sunnuntaina (ennen kun kuopus tulee isältään) tai maanantaina (töiden jälkeen ja ennen iltapäiväkerhosta hakua niinä viikkoina kun on vkl kotona) isosti kaupassa niin, että olen suunnitellut alkuviikon menut kotona valmiiksi. Ei tartte sitten joka päivä rampata - tai jos pitää, on vaan pienistä täydennyksistä kyse. Torstaina meillä katoataan onko alkuviikosta jämiä - mä olen iltavuorossa ja esikoinen lämmittää sitten niitä ja kuopus isällään. Viikonlopuksi uusi rundi suunnitellusti, niin siinä se on.

      Poista
    2. Maanantaina oli halloumi -50%, olin pakotettu nakkaamaan kaikki kuus pakettia :D Tosi harvoin löydän mitään itselleni soveltuvaa poistolapulla merkattuna mut joskus onnistaa.

      Poista
    3. No niin, kuola alkoi valua. Mun halloumivarastot on finito, mutta tänään joudutaan käymään kaupungissa, joten täydennän. Juhannuksen voinkin sitten taas elää salaatille.

      Poista
  5. Mullahan on joka ryhmittymän kauppaa kohtuu-lähellä, mutta... ei mun käyttämiä ruokatarvikkeita ole juuri koskaan tarjouksessa, olen niin marginaalissa :-(

    -Äitini täyttää kaappinsa ja pakkasensa tarjoustuotteilla, minä suorastaan ahdistun hänen puolestaan: säällä kuin säällä on kierrettävä (hänen siis) joka tarjouksen perässä. No, hänellä oli aikanaan kuusi lasta ja rahat tiukilla, se istuu siis nahoissa tuo taipumus. Hän vinkkaa toki mullekin hyvät diilit ja joskus innostun kipinkapin minimaniin... ;-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meiltäkin löytyy K- S- ja Siwa, joista viimeistä käytän tosi harvoin. Noista kahdesta isommasta saan melkein kaiken tarvittavan. Jotain sitten hamstraan kaupunkireissuilla - kuten tänään.

      Jotenkin tuon vanhemman sukupolven hamstrauksen voi ehkä ymmärtääkin just taustaa vasten, mutta kuten sanoit, onhan se aika ahdistavaa. Tuossa "tutkimuksessakin" todettiin, että se saattaa aiheutta ahdistusta niissä ostajissakin. Jos sitten jälkeen päin huomaa, että toisesta kaupasta olis sittenkin saanut halvemmalla. Joten eiköhän tää meidän tyyli ole ihan riittävän hyvä?

      Poista
  6. Nyt kävi niin että mun kommentointi jäi tohon Angry Birds - kuvaan...hemmetti sun kanssas! :D :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mä en ymmärrä miksei ne näytä kuvaa sieltä itse paikan päältä, pelkän kyltin vaan!!!

      Poista
  7. Vastaukset
    1. Onpa hyvä!

      Kiva kun kerroit!

      Chile vai Espanja?

      Poista
    2. Tsiile, Euroopan manjaanamiehet alkaa olla tämän turnauksen heittopussi. Kotiin vaan opettelemaan taas. On kyllä noloa hallitsevan mestarin pallottelu.

      Poista
    3. Mulla on vähän säälinsekaiset ja sekavat tunteet, mutta mä oon kyllä aina pienemmän puolella, joten Chile.

      Ja sieltä tulee paremmat viinitkin ;-)

      Poista
  8. Minä en juokse, mutta kaupassa kyllä katson sillä silmällä, että onko tarjouksessa jotain sellaista, jolle olisi tarvetta. Hamstraamaan en kuitenkaan ryhdy. Kokemukseni mukaan ne hamstratut asiat unohtuvat kaappiin tai pakastimeen. Sitä nyt ei varsinaisesti voi kutsua säästöksi, jos ne sieltä siirtyvät vanhaksi menneinä roskiin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No mä heti tänään katsoin paikallislehteä sillä silmällä ja katselin tarjouksia ;-) Vahna koita jne?!? Mutta eiköhän tässä jatketa ihan vanhalla hyväksi havaitulla linjalla.

      Mainiota juhannusta sinne!

      Poista
  9. Pienituloisena (lue: hyvin pienituloisena) ihmisenä seuraan kyllä tarjouksia - en juokse niiden perässä, mutta huomioin tarkasti, jos tietty kahvi on tarjouksessa ja haen sitä muutaman paketin silloin.
    Lidl on jäänyt käymättä ja jääkin. Boikotoin sitä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä mäkin nappaan isomman palan melonia jos se on tarjouksessa jne - se on pelkästään fiksua näin pienituloisena. Mutta se perässäjuokseminen, sitä mä en kyllä harrasta. Tosin ei kai meillä nyt niin hirveitä hintaeroja täällä olekaan?

      Poista

Kiitos kommentistasi!
Marjaana